Lokakuu 1941

Onnea, Elsa!

 

Tarkastaja Elsa Borenius täytti 60 vuotta viime syyskuun 29 päivänä.

 

Lastensuojeluihmisellä on oleva lapsen mieli niin lastentarhaopettajana kenttätyössä kuin tarkastajana pääkaupungin lastentarhojen kansliassa.

 

Tämä onnellinen ominaisuus onkin Elsa Boreniuksella. Se on elävöittänyt hänen toimintansa lasten parissa, se henkevöitti hänen opetuksensa Ebeneser-seminaarissa ja se saa hänet jatkuvasti yhä uudestaan innostumaan niihin lukemattomiin tapauksiin ja tehtäviin, jotka päivittäin lankeavat Helsingin lastentarhojen tarkastajan polulle.

 

Ei jouda lepäämään

 

Helsingin lastentarhojen tarkastaja ei todellakaan jouda lepäilemään, sillä kaupungin pikkuväki lisääntyy ja alueliitokset ovat päiväjärjestyksessä. Kaivataan seimiä, tarvitaan lastentarhoja, pystytetään päiväkoteja koululapsille. Tarkastajan pitää tuntea ja tietää kaikki, arvioida, laskea, suunnitella uutta, pitää entinen menossa, kohennella siellä, tasoittaa täällä.

 

Elsa Borenius ei tyydy seuraamaan loitolta laitoksia, jakamaan määräyksiä kanslian seinien sisältä. Hän on tarkastajanakin mukana elävässä elämässä. Hän tuntee joka tarhan pienenä erikoismaailmana ja suhtautuu siihen kuin elävään elimeen.

 

Näin hänen on alinomaa pysyteltävä tilanteen tasalla ja sen edelläkin, on oltava laajakatseinen ja suurisuuntainen ja kuitenkin muistettava myös yksityisseikat, joista kokonaisuus rakentuu. Kaikkeen tähän tarvitaan suurta asianharrastusta ja laajoja tietoja. Elsa Borenius on ”nainen paikallaan.”

 

Lapsi ja Nuoriso -lehti lukijoineen tuntee tarvetta esittää parhaimmat onnentoivotukset tarkastaja Boreniukselle hänen merkkipäivänsä johdosta sekä samalla kiittää siitä arvokkaasta osuudesta, jolla hän myöskin kirjoitusten muodossa tässä lehdessä ja sen edeltäjissä on Suomen lastensuojelua erikoisesti omalla työsarallaan edistänyt.

 

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

 

Lastensiirtokomitea

 

Sosiaaliministeriö on syyskuun 2 päivänä tekemällään päätöksellä asettanut sosiaaliministeriön Lastensiirtokomitea-nimisen viisihenkisen komitean suomalaisten lasten sijoittamista varten koteihin Ruotsiin.

 

Komitean puheenjohtajaksi on kutsuttu sosiaaliministeriön lastensuojeluntarkastaja Kosti Pirjola ja muiksi jäseniksi rouva Impi-Liisa Kilpeläinen, fil. maisteri Elsa Bruun, fil. tohtori Bertel Nyberg ja tarkastaja Anne Ståhlberg.

 

Ruotsiin on toistaiseksi kutsuttu noin 1 000 lasta, ja saavat nämä jäädä Ruotsiin ainakin kunnes sota on päättynyt tai yli ensi talven. Ruotsissa tätä tarkoitusta varten perustettu vastaanottokomitea huolehtii kaikista matka- ym. kustannuksista – myöskin niistä, jotka aiheutuvat toiminnan järjestelystä ja lasten matkoista Suomen puolella.

 

Ketkä etusijalla?

 

Lasten ikä on rajoitettu 2–7 vuoteen (lapset, jotka ovat jo täyttäneet kaksi vuotta, eivätkä vielä vuoden 1941 kuluessa täytä 7 vuotta.), mutta poikkeustapauksessa voidaan lähettää vanhempiakin lapsia, jotka syystä tai toisesta on vapautettu oppivelvollisuudesta.

 

Lähinnä tulevat kysymykseen karjalaislapset, joiden äidit palaavat kotiseudulle jälleenrakennustöihin, sekä lapset, jotka pommituksessa ovat kadottaneet kotinsa, invalidien lapset ja vuoden 1941 sotaorvot, jotka eivät ole saaneet kummiavustusta. Etusija annetaan lapsille, jotka ovat aliravittuja.

 

Lasten matkat johdetaan pääasiallisesti Turun kautta Tukholmaan, osaksi myöskin Haaparannan kautta.

 

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

 

Bethel-lastenkoti

 

Bethel-lastenkoti perustettiin 1.7.1916. 25 vuotta käsittää ajan, johon sisältyy sekä iloja että suruja.

 

Lapsia oli kodin alkaessa vain kuusi. Ne tulivat Emma Mäkisen kodin äitien ja lasten osastolta.

 

Koko kuluvana aikana on lapsia ollut kodissa 119. Toiset ovat olleen pidemmän aikaa, aikuisiksi saakka, toiset lyhyemmän ajan. Näistä lapsista on vanhin rautatiellä vakinaisessa toimessa, yksi on kupariseppä-työnjohtaja, yksi poika kaatui viime sodassa ja yksi on rintamalla nyt etulinjoilla. Hän on merimies ja aikoo lähteä taas merille, kun sota loppuisi. Ainoastaan yksi on ollut surun lapsi; muista on tullut kunnon kansalaisia.

 

Naimisissa on tytöistä viisi ja pojista kaksi. On muutamia lapsenlapsiakin. Myöhemmin kodista muuttaneista on muutamia toimissa ja onnistuneet hyvin.

 

Lapsia on lastenkodissa jo useana vuotena ollut 20.

 

Kun lastenkoti vihittiin tarkoitukseensa, lausuin:

”Herralta tämä on tullut, ja se on ihmeellistä meidän silmissämme”.

 

Nyt, 25 vuoden kuluttua on taas suuri syy muistella mainittua lausetta. Voiko muuta kuin ihmetellä, kuinka suuri Herran armo on ollut tänä kuluneena aikana?

 

Osaavia johtajia

 

Johtajattarina lastenkodissa ovat olleet:

 

* neiti Betty Larsson, nyk. rouva Mikkonen 3,5 vuotta

* neiti Ester Kuorikoski kahdeksan vuotta

* neiti Lyyli Koskinen lähes kymmenen vuotta,

* neiti Aino Pönniö vuoden ja

* nykyinen johtajatar Salli Tuominen kolmatta vuotta.

Monta herttaista apulaista on sitä paitsi ollut.

 

Hoitopäiviä on ollut 127 917. Viime vuonna hoitopäivä maksoi 15 mk 35 p.

 

Kiitän sydämellisesti kaikkia pankkeja, liikkeitä ja yksityisiä henkilöitä, jotka ovat rahallisesti tai lahjoina luonnossa tukeneet mainitun lastenkodin toimintaa. Herra sen heille kaikille palkitkoon!

 

On ollut rohkaisevaa jatkaa tätä työtä, kun kodilla on ollut niin monta ystävää, jotka ovat tätä asiaa ymmärtäneet.

 

Ada Nordberg.

 

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––-

 

SPR lahjoittaa

 

Suomen Punaisen Ristin keskushallitus on päättänyt lahjoittaa Ilomantsin ja Petsamon välillä oleviin kuntiin pystyttämänsä terveystalot ja lastenkodit asianomaisille kunnille.

 

Lapin, Kuopion ja Oulun läänien maaherrojen esityksestä Suomen Punainen Risti päätti syksyllä 1940 mainittuihin kuntiin pyytää 20 terveystaloa ja kaksi lastenkotia terveydenhuollon ja lastenhoidon edistämiseksi näillä seuduin. Nämä kotimaassa tehdasmaisesti tehdyt rakennukset, jotka kaikki ovat samaa tyyppiä ja yksikerroksisia, valmistuivat kuluvan vuoden alussa, jolloin niissä toiminta alkoi.

 

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––-

 

Neuvola Viipuriin

 

Mannerheim-liiton Viipurin osasto aloittaa toimintansa Viipurissa. Osasto oli Helsingissä oloaikanaan saanut varoja neuvolan perustamiseksi viipurilaisen siirtoväen tarpeita varten Helsingissä.

 

Nyttemmin on johtokunta päättänyt, että neuvolaa ei järjestetäkään Helsinkiin, vaan että se perustetaan Viipuriin, missä osasto aikaisemminkin ylläpiti neuvolaa, niin pian kuin olosuhteet sen suinkin sallivat.

 

Jos Viipuriin piakkoin siirtyy runsaammin rakennustyöväkeä ja työläiset saavat ottaa perheensä mukaan, pannaan neuvola ja päiväkoti viipymättä pystyyn. Samassa yhteydessä osasto on ryhtynyt suunnittelemaan entistä laajempaa toimintaa. Sen tarkoituksena on liittää ohjelmaansa työmuotoja myös Karjalan ja Itä-Karjalan lasten hyväksi.