Tietotulva

Metsään, metsään!

– Kun koulussa istutaan pääosin sisällä, olisi hienoa, jos lapsi pääsisi jo iltapäivällä kunnolla ulos ja luontoon. Tämä oli koululaisten iltapäiväkerho Luonnossa Kotonaan Tuulenhuiskeen syntyajatus, kertoo vanhempien perustaman Luonnossa Liikkuen ry:n puheenjohtaja Sonja Tanskanen.

Luonnossa retkeilevässä iltapäiväkerhossa lapset saavat reipasta liikuntaa. Kuva Asko-Matti Koskelainen.

Elokuussa Helsingin Viikissä toimintansa aloittanut iltapäiväkerho vie koululaisia ulos luontoon ja retkeilee heidän kanssaan metsissä ja pelloilla. Pilottiryhmässä on mukana 14 lasta ja yksi vakituinen ohjaaja. Toimintaa on koulupäivinä klo 12–17.

Ajatus iltapäiväkerhosta syntyi pari vuotta sitten Luonnossa kotonaan -päiväkoti Sotkankodon vanhempien keskuudessa. Lapset olivat tottuneet päiväkodissa olemaan ulkona säällä kuin säällä, ja vanhemmat alkoivat unelmoida vastaavan toiminnan järjestämisestä myös koululaisille.

Pian selvisi, että koululaisten iltapäiväkerholle olisi Viikissä tilausta myös ekaluokkalaisten suuren määrän vuoksi. Tuulenhuiskeesta tulikin yksi Helsingin kaupungin iltapäivätoiminnan palveluntarjoaja.

Saunaillasta alkuun

Kuinka saada miehet mukaan muuhunkin vapaaehtoistoimintaan kuin perinteiseen pelastus- ja liikuntatoimintaan? Tätä pohdittiin joukolla Mies vapaaehtoisena -seminaarissa, ja konstejakin löytyi.

– Todettiin, että on tehokasta kutsua miehet vaikka saunailtaan, jossa esitellään vapaaehtoistoimintaa. Jos paikalla on vielä vapaaehtoisena toimiva mies, vaikutus on taattu, sanoo Miessakit ry:n yhdysmies Sami Koikkalainen.

Miehiä toimintaansa halajavien kannattaa liikkua myös siellä, missä miehet, esim. venemessut on havaittu hyväksi rekrytointipaikaksi.
www.miessakit.fi

Turvallisuuspalveluja koulukiusaamiseen

Turkulainen turvallisuusalan yritys tarjoaa apuaan lapsen koulukiusaamisen lopettamiseen. November Security & Investigations Oy:n operatiivinen johtaja Jussi Marttila sanoo, ettei vanhempia aina oteta tosissaan. Palvelun ensisijainen tarkoitus onkin saada koulu reagoimaan asiaan.

– Selvitämme oppilaan vanhempien asiamiehenä, mitä on tapahtunut haastattelemalla kiusattua ja keräämällä kaikki asiaan liittyvät dokumentit.

Opetushallituksen hallintojohtaja Matti Lahtinen sanoo, että koulun asiana on ensisijaisesti tutkia kiusaamistapaukset ja ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen ratkaisemiseksi. Hyviä tuloksia on saatu mm. KiVa-koulu-hankkeessa.

– Toki vanhemmat voivat hakea ulkopuolistakin apua, sillä hallintolain mukaan hallintoasiassa voidaan käyttää asiamiestä tai avustajaa. Asiamies voi tällaisessa tapauksessa esim. panna asian vireille, esittää koululle selvityspyynnön tai pyytää nähtäväkseen asiaa koskevia asiakirjoja.
Lahtisen mukaan asiamiehellä on kuitenkin rajallinen oikeus kuulla tai haastatella esim. opettajia.

Kiusallinen härö

”Lukihäiriö ei vaikuta vain koulussa, vaan kaikessa elämässä! Facebook, tekstiviestit ja chattaily ovat kaikki nuorten arkipäivää, ja jos ei pysty tuottamaan lainkaan sisältöä, putoaa äkkiä kärryiltä”, sanoo lukivaikeuden kanssa elävä Senja Henell, 21.
www.lukihairio.fi

Barbie parantaa tapansa

Barbie-nuket pakataan tulevaisuudessa ympäristöystävällisiin pakkauksiin. Greenpeacen kampanjan seurauksena Barbien valmistaja Mattel ilmoitti, ettei se enää käytä pakkausmateriaalia, jonka vuoksi on tuhottu sademetsää.

Mattelin uudet periaatteet kieltävät hankkimasta materiaalia puuplantaaseilta, joiden tieltä on raivattu luonnonmetsää. Se kehottaa myös tavarantoimittajiaan välttämään yhtiöitä, joiden tiedetään tuhoavan sademetsiä. Se pyrkii myös lisäämään kierrätyskuitua ja FSC-sertifioidun puun käyttöä.

Mattel seuraa toiminnassaan Legoa, joka ensimmäisenä leluja valmistavana yhtiönä sitoutui ympäristöystävällisten pakkausmateriaalien käyttöön. Greenpeace rohkaisee myös muita alan yhtiöitä, kuten Disneytä ja Hasbrota, toimimaan sademetsien suojelemiseksi.

Greenpeace seuraa leluyhtiöiden toimintaa ja varmistaa, että ne toimivat sitoumustensa mukaan.

Riikka Haavisto

Rasismi on koko yhteisön ongelma

Nimittelyä, tuijottamista, vähättelyä, porukan ulkopuolelle jättämistä, väkivaltaa, epäluottamusta, syrjintää. Muun muassa tätä kaikkea on rasismi. Asenneilmapiirin kiristymisen Suomessa on huomannut – ja kokenut – moni. Rasismista puhumista kuitenkin usein vältellään. Myös rasismin määritelmä vaikeuttaa rasismin vastaista työtä, todettiin Yhteiset Lapsemme ry:n järjestämässä seminaarissa.

– Rasismiin puuttuminen edellyttää sen moninaisuuden tunnustamista, painotti tutkija Anna-Mari Souto.

Myös yhteiskunnan rasismia tukevat rakenteet tulisi tehdä näkyviksi.

– Rasismi on selkeästi yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen ongelma, ei yksilön, korosti yhdenvertaisuussuunnittelija Asta Rentola Allianssi ry:stä.

Kansanedustaja Jani Toivola peräänkuulutti juurevaa ja syvällistä keskustelua yhteiskuntamme arvoista.

– Meidän pitäisi pohtia sitä mikä on suomalaisen yhteiskunnan arvomaailma ja asettaa selkeät rajat sille, mitä yhteisössämme sallitaan.
www.yhteisetlapsemme.fi

Hanna-Mari Savolainen

1. polven suomalainen

Säätytalon kauniissa salissa marraskuisessa Helsingissä on meneillään mielenkiintoinen mutta hiukan liian yhteistuumainen Miten media kohtelee maahanmuuttajia? -seminaari.

Ilmapiiri sähköistyy, kun yleisön joukosta kuuluu:

– Miten kauan menee aika siihen, että minua kutsutaan ensimmäisen polven suomalaiseksi eikä toisen polven maahanmuuttajaksi?

Jaa-a?

Seminaarin olivat järjestäneet Julkisen Sanan Neuvosto ja Vähemmistövaltuutetun toimisto.

Anu Jämsén

Erilainen lahja

Kuva Amnesty International

Jos etsit erilaista joululahjaa, sellainen löytyy esim. Amnesty Internationalin verkkokaupasta.

Korusuunnittelija Emma Pyykkönen on suunnitellut toimittaja Anna Politkovskajan muistoksi korusarjan, jossa ilon ja surun kyyneleet yhdistyvät venäläisten kansantarujen eläimiin.

Esim. jänis symboloi viisautta, oivallusta ja pelkojen voittamista.

Näppärä Napostin

Kuva Pia Lemmetty

Napostin eli Snack Trap on amerikkalaisten pienten lasten äitien kehittämä välipala-astia. Ensimmäiseksi kiinnitin huomiota myyntilauseeseen: ”Lapset rakastavat napostelua, ja usein vanhempi saa hetken aikaa vaikkapa kaupan kassalla asiointiin, kun lapsella on jotain suuhunpantavaa”.

Suhtaudun melkoisella varauksella lapsen lahjomiseen hiljaiseksi ja kiltiksi välipaloilla, samoin kuin siihen, että lapsi opetetaan napostelemaan. Kun pääsin ylitse näistä varaumista, Napostin osoittautui mainioksi välipalan tarjoiluastiaksi esim. autossa, junassa tai retkellä.

1,5-vuotiaamme oli aluksi ymmällään purkin kanssa ja pyysi äitiä auttamaan, mutta söi 2-vuotiaana purkista jo hienosti rusinan tai muron kerrallaan. Syötävä ei leviä auton lattialle eikä kaadu maahan, vaikka purkkia vähän ravistelisi.

Maija Andersson

Perheenyhdistämistä halutaan vaikeuttaa

Hallituksen asettama työryhmä selvittää paraikaa perheenyhdistämissäännöksiä. Ministeri Päivi Räsäsen mukaan Suomen perheenyhdistämiskäytännöt ovat muita Pohjoismaita väljemmät ja politiikkaa tulisi kiristää.

Sisäasiainministeriön mukaan perheenyhdistämiseen liittyvä politiikka ei ole muita maita houkuttelevampaa. Ministeriö toimitti viime vuoden lokakuussa hallintovaliokunnalle selvityksen, jonka mukaan kiristyksiä on jo tehty, eikä muihin muutoksiin ole tarvetta.

Viime aikojen lakimuutokset ja lain tulkinta ovat jo tehneet perheenjäsenten saamisen maahan vaikeaksi. Esim. 16-vuotiaana Suomeen yksin tullut lapsi tuskin enää ehtii saada perheenjäseniään maahan ennen täysi-ikäistymistään. Ennen riitti, että lapsi oli alle 18-vuotias hakemuksen tekohetkellä, nyt sitä vaaditaan päätöksentekohetkenä.

Lapsen pitää saada päätös sekä omaan turvapaikkahakemukseensa että perhesidehakemukseen. Molempien käsittelyajat kestivät viime vuonna yli vuoden.

Lapsi ei voi enää vuodenvaihteen jälkeen jättää perheenyhdistämishakemusta Suomessa, vaan se on jätettävä Suomen edustustoon ulkomailla. Välimatkaa edustustoon kertyy monella Suomeen saapuneen lapsen perheenjäsenellä tuhansia kilometrejä usein vaarallistenkin reittien kautta – ja byrokratia vaatii useampia matkoja.

Taina Martiskainen

• Viime vuonna Suomeen tuli ns. pakolaisten perheenyhdistämisen kautta 392 ihmistä. Vuosina 2000–2010 heitä on tullut 3 803.
• Turvapaikanhakijoiden määrä (tammi–elokuu) putosi viime vuoteen verrattuna 34 % ja vuoteen 2009 verrattuna 51 %.

Uusia yhteistyökumppaneita

Linnanmäen huvipuiston uutena yhteistyökumppanina aloittaa vuoden alusta ryhmittymä, johon kuuluvat Helsingin OP Pankki, Pohjola ja Ilmarinen. Ennestään huvipuiston yhteistyökumppaneina toimivat S-ryhmä, Kaupunkilehti Vartti ja Tikkurila.

PS. Jääprinsessan laululavaa, Jääkönttirallia ja Tipsun poniratsastusta on tarjolla Linnanmäen Jäähelmi -tapahtumassa 26.–30.12. ja 1.–7.1. klo 11–18.

Mikä nimeksi kahvilalle?

Helsingin Annantalossa aukeaa Suomen ensimmäinen Lasten Kirjakahvila 23.1. Luvassa on mm. kirjailija- ja kuvittajahaastatteluita, sanataidetyöpajoja ja runoraateja. Nyt voi alkaa jo villisti ideoida: kevään korvalla julkistetaan Kirjakahvilan nimikilpailu.
www.annantalo.fi

Laatua on monenlaista

Varhaiskasvatuksen maailmanjärjestö OMEP piti vuotuisen kokouksensa Hongkongissa. Kävi ilmi, että varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee eri puolilla maailmaa.

Nigerialainen Viktoria Bilewu luetteli eräinä laadun tekijöinä puhtaan veden ja sähkövalon. Hongkongilainen päiväkoti esitteli puolestaan ylpeänä, miten innokkaasti kaikki lapset jäljensivät ja kopioivat samaa heille annettua aineistoa. Vapaa leikki ja ulkoilu eivät sen sijaan kuuluneet päivän ohjelmaan.

Pirjo Honkavaara