Pääkirjoitus 7.5.2010

Väkivalta puhuttaa

Lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta keskusteluttaa taas meitä suomalaisia. Unicefin julkistaman tutkimuksen mukaan lähes kolmannes 12–16-vuotiaista suomalaislapsista hyväksyy vanhempiensa käyttämän kuritusväkivallan kuten tukistamisen. Muissa pohjoismaissa sen sallii noin joka kymmenes lapsi. Kuritusväkivallan hyväksyvien suomalaisten lasten osuus vastaa aikuisväestön suhtautumista.

Suomi kielsi lailla lasten ruumiillisen kurittamisen vuonna 1984 Ruotsin jälkeen toisena maana maailmassa. Suomalaisten asenteet ruumiillisen kurittamiseen ovat hitaasti muuttuneet. 80-luvun alussa ruumiillisen kurituksen hyväksyi noin puolet suomalaisista, viitisen vuotta sitten noin 30 prosenttia. Muutos on merkittävä, muttei riittävä. Erot miesten ja naisten välillä ovat suuret.

 

Lastensuojelun Keskusliitto on tietoisesti ottanut käyttöön ilmaisun kuritusväkivalta. Kysymyshän on lapseen kohdistuvasta väkivallasta, ei kasvatuskeinosta. Keskusliiton kampanjassa Älä lyö lasta sekä siihen liittyneissä tutkimuksissa on havaittu selkeä ero kansalaisten asenteissa, kun kuritus korvataan väkivallalla. Selvityksissä kurituksen hyväksyy 29 prosenttia suomalaisista, mutta lapsiin kohdistuvan ”kohtuullisen väkivallan” vain 9 prosenttia vastaajista.

Keskusliiton selvityksessä verrattiin suomalaisten suhtautumista lapsiin kohdistuvaan ”kohtuulliseen väkivaltaan” ja ”kohtuullisen väkivallan” käyttöön vastaavasti vanhempien parisuhderiidoissa. Aikuisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei hyväksytty lainkaan. Aikuisten osalta asenteet ovat oikeat, mutta lasten osalta huolestuttavat.

 

Viimeaikaiset uutisoinnit lasten pahoinpitelyyn liittyvistä oikeudenkäynneistä ovat olleet hämmentäviä. Mies sai sakot haukuttuaan kovin sanoin alle 6-vuotiasta poikaansa. Tuomio tuli kunnianloukkauksesta.

Suomalainen lainsäädäntö asettaa tavoitteet lasten kasvatukselle. Lain mukaan lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavalla loukkaavasti. On hienoa, että myös henkinen väkivalta lasten kasvatuksessa saa tuomionsa. Miestä syytettiin myös pahoinpitelystä. Syyte katsottiin vanhentuneeksi. Hengen suoja oli täten tässä tapauksessa kestävämpi kuin kehon.

 

Monia suomalaisia hätkähdytti uutinen, jossa kerrottiin 8-vuotiaan lapsen joutuneen kokemaan vanhempiensa julmaa kohtelua. Uutisen mukaan isä teippasi tytön kädet, jalat sekä suun ja piti häntä ainakin kaksi tuntia kylpyhuoneen lattialla. Hovioikeus vapautti tekijän. Uutisen mukaan asiaa käsiteltiin vapaudenriistona ja rangaistusta ei tuomittu, koska teko oli vanhentunut.

 

Keskusliitto ja muut lastensuojelujärjestöt ovat tyrmistyneet: missä on vika, jos kidutuksen kaltaisessa lapsen pahoinpitelyssä syyttäjä ei löydä lakipykälää tekijän saattamiseksi vastuuseen teostaan.

 

Asiasta jätettyyn kirjalliseen kysymykseen vastatessaan oikeusministeri Tuija Brax totesi ministeriössä valmisteltavan esitystä, jolla lähisuhdeväkivaltaa koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että tietyt lievät pahoinpitelyt säädettäisiin ankarammin arvosteltaviksi. Jäämme odottamaan!

 

 

Mauri Upanne

Päätoimittaja

Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja