Pääkirjoitus 4.12.2009

Paras joululahjamme

 

Kristinuskon mukaan joululahjaperinne on syntynyt Itämään tietäjien vastasyntyneelle Jeesus-lapselle tuomien lahjojen myötä.
Jo keskiajalla ihmiset antoivat toisilleen lahjoja joulun aikaan. Lahjaperinne saavutti Skandinavian 1700-luvulla.

 

Suomessa hyvin toimeentulevissa kaupunkilaiskodeissa joululahjaperinne alkoi 1800-luvun alkukymmenillä, työläiskodeissa 1800-luvun lopulla. Aluksi kaikki lahjat valmistettiin itse, mutta jo 1800-luvun puolivälissä lahjoja alettiin myös ostaa kaupoista. Tiedot perustuvat Pohjois-Pohjanmaan museon 2003 järjestämään näyttelyyn Joululahjoja menneiltä ajoilta.

Kaupunkilaislapset saattoivat saada lahjansa tuomisina ulkomailta. Suomalaiskauppojenkin leluvalikoimat olivat varsin laajoja jo 1900-luvun alussa. Saatavilla oli esimerkiksi nukkeja, nuken tarvikkeita, eläinleluja, helistimiä, pelejä, joululehtiä ja höyrykoneita.

 

Yhteisiä tapoja maalla ja kaupungissa olivat joulukirkko ja jouluruoka. Joulusauna kuului ohjelmaan maaseudulla. Maaseudulla ja työläiskodeissa varsinaisiin lahjaostoihin rahaa oli niukalti. Vanha lelu saattoi saada uuden maalipinnan tai nukke uuden leningin.

Joululehti – Otavan Joulu, Joulukontti, Joulupukki, Joululahja – oli kouluikäisille iloinen yllätys. Yllätyksellisyys olikin pitkään joululahjan tärkein ominaisuus, ei niinkään lahjan rahallinen arvo.

 

Lahjojen runsas määrä on kaupallisen joulun seurausta. Kun molempien vanhempien työssäkäynti yleistyi kaupungistumisen myötä 1960-luvulla, syntyi tavarajoulu. Esimerkiksi kirjojen myyntihuiput saavutetaan aina joulun alla.

Lasten mielestä joululahjat ovat joulun kohokohta, aikuisille lahjojen hankkiminen aiheuttaa pahimmillaan stressin, mikä näkyy joulun alla kaupoissa. Lahjojen antaminen on puolipakollinen tapa, josta on vaikea irrottautua kokonaan.

 

Suomen Gallupin vuonna 2001 tekemän kyselyn mukaan joululahjat eivät ole joulun ykkösasia, vaan suomalaiset arvostavat läheisten kanssa olemista ja rauhallista joulutunnelmaa. Joulu on näin kaupallistumisestaan huolimatta säilyttänyt asemansa perheen ja suvun yhteisenä juhlana.

Lastensuojelun Keskusliitto ja Lapsen Maailma -lehti toivottavat lukijoille Rauhaisaa Joulua ja Onnellista vuotta 2010.

 

PS.

 

Tänä vuonna annamme joulukortteihin varaamamme rahat Suomen Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastolle, joka konservoi, mikrokuvaa ja digitoi kirjallisia aarteitamme.

Keskusliitto valitsi Pelasta kirja -ohjelmaan kohteikseen Christfrid Gananderin (1741–1790) toimittaman ja suomentaman satukokoelman vuodelta 1784 sekä sanomalehti Suomettaren nuorisolle suunnatun aikakauslehti Lasten Suomettaren, josta ilmestyi vuonna 1856 24 numeroa ja vuonna 1857 36 numeroa.

Tulemme kertomaan pelastustyön kulusta ensi vuoden numeroissamme!

Kansalliskirjasto, Pelasta kirja >>>

Mauri Upanne

Päätoimittaja

Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja