Pääkirjoitus 8.2.2008

Luunappeja, tukistusta, läimäytyksiä

Apulaisvaltakunnan syyttäjä Jorma Kalske on lyhyen ajan sisällä oikonut kahden kihlakunnansyyttäjän linjaa lapsen pahoinpitelyä koskevassa asiassa. Syyttäjät olivat lopettaneet esitutkinnan katsoen asian vähäiseksi.

Kalske on määrännyt tutkinnan tehtäväksi tapauksessa, jossa isäpuolen epäillään pahoinpidelleen 4-vuotiasta lasta tukistamalla, lyömällä ja puristamalla. Toisessa tapauksessa molemmat vanhemmat olivat läimäytelleet, tukistaneet ja antaneet luunappeja kolmelle 4–12-vuotiaalle lapselleen useita kertoja viikossa lähes puolen vuoden ajan.

Lasten ruumiillinen kuritus on Suomessa ollut lailla kiellettyä vuodesta 1984. Lastensuojelun Keskusliiton selvitysten mukaan valtaosa suomalaisista tietää tämän. Kolme neljäsosaa suomalaisista sanoo vastustavansa lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa. Kuitenkin sitä käytetään yleisesti suomalaiskodeissa.

Keskusliiton selvityksen mukaan esimerkiksi piiskan antamista lapselle pitää puolet suomalaisista ruumiillisena kurituksena, ei pahoinpitelynä. Lapsen tukistaminen on 62 prosentin ja lapsen läimäyttäminen 40 prosentin mielestä ruumiillista kurittamista, ei pahoinpitelyä.

Ruumiillista kurittamista käyttävät vanhemmat sanovat sen olevan kasvatuskeino. Lastensuojelun Keskusliitto onkin alkanut kutsua lapsen ruumiillista kurittamista kuritusväkivallaksi. Jälkimmäinen termi kuvaa, mistä todella on kysymys.

Toivottavasti apulaisvaltakunnansyyttäjän linjaukset auttavat vanhempia ymmärtämään nykyistä selkeämmin, mitä tukistaminen, luunappien antaminen, lapsen lyöminen ja piiskaaminen ovat. Ne ovat väkivaltaa ja vahingoittavat lasta.


Mauri Upanne
päätoimittaja
Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja