Juha Itkonen (s. 1975) on nykykirjailijoidemme kärkinimiä.

Jo esikoisteoksellaan Finlandia-ehdokkuuden saavuttanut Itkonen on saanut muun muassa Kalevi Jäntin -palkinnon, Kirjallisuuden valtionpalkinnon ja Nuori Aleksis -palkinnon.

Vuonna 2007 Itkonen julkaisi vaimonsa Maijan kanssa lastenkirjan Topsi ja Tohtori Koirasson.

Päätoimisena kirjailijana nykyisin toimiva Itkonen työskenteli aikaisemmin Apu-lehdessä.

Klassikot kunniaan

Joonatan näytti Juha Itkoselle veljeyden mallia

Kirjailija Juha Itkonen oppi lukemaan viisivuotiaana ja on aina lukenut paljon. Lapsuuden mielikirjailija oli Astrid Lindgren, jonka kirjoista hän luki ensin Ronja Ryövärintyttären. Mutta suurimman vaikutuksen teki Veljeni Leijonamieli.

− Se miten kirja käsitteli kuolemaa, oli mielettömän vaikuttavaa 10-vuotiaalle. Kuoleman jälkeisen maailman, toisen todellisuuden konkreettisuus vetosi minuun.

Itkonen ihaili myös kirjan isoveli-pikkuveliasetelmaa.

− Veljeni on minua viisi vuotta nuorempi. Olen toivonut olevani kirjan tavoin hyvä isoveli, Itkonen sanoo.

Itkonen sai kirjasta vaikutteita hyvästä kerronnasta ja uskoo, että kenestäkään ei voi tulla kirjailijaa lukematta kirjallisuutta.

− Kaikki lukemani kirjat ovat vaikuttaneet ammatinvalintaani. Ne herättivät minussa jo viisivuotiaana halun tehdä omia tarinoita.

Omalle kolmivuotiaalle Jalo-pojalleen Itkonen ei Veljeni Leijonamieltä ole vielä lukenut.

− Jotta kirjan hienouden ja tunnelmat tavoittaa, täytyy olla vähän vanhempi. En kiirehdi lukemaan sitä hänelle vielä.

Itkonen lukee Jalolle paljon ja iloitsee, että tämä nauttii samoista kirjoista kuin hän itse lapsena.

− Lastenkirjoissa on poikkeuksellisen vahva sukupolvia yhdistävä voima. Lapsuus on kuitenkin aikakausista riippumatta hyvin samanlaista.

Astrid Lindgren (1907−2002) oli maailmankuulu ruotsalainen kirjailija, jonka tunnetuimpia kirjoja ovat Peppi Pitkätossu, Katto Kassinen, Vaahteramäen Eemeli ja Saariston lapset. Hän taisteli kirjoituksillaan lasten ja eläinten oikeuksien puolesta ja sai työstään Right Livelihood Awards -tunnustuksen 1994.

Veljen Leijonamieli (WSOY) on yksi Astrid Lindgrenin rakastetuimpia kirjoja. Ruotsinkielinen Bröderna Lejonhjärta ilmestyi 1973. Kirjan kaksi veljestä, Joonatan ja Kaarle Leijona menehtyvät, mutta jatkavat seikkailujaan Nangijala-maassa. Kaarina Helakisan 1974 suomentamasta tarinasta on tehty myös elokuva vuonna 1977.

Hanna-Mari Savolainen

Kuva Otava/Kristiina Kurronen

"He juttelivat huoneessa hiljaa keskenään. En kuullut juuri mitään, vain sen, että Joonatan sanoi:

– Jos minä epäonnistun, niin kai sinä sitten pidät veljestäni huolen?

Sitten hän tuli takaisin minun luokseni.

– Kuules nyt Korppu, hän sanoi.

– Minä otan tavarat ja lähden ensinnä matkaan. Ja sinä odotat täällä Matiaksen luona siihen asti, kun taas kuulet minusta. Se kestää hyvän tovin, sillä minulla on ensin vähän järjesteltävää.

Voi miten pahoillani minä olinkaan tästä! En ole koskaan sietänyt Joonatanin odottelemista. Etenkään silloin, kun minulla on ollut jotakin pelättävää, ja nyt oli. Sillä kuka tiesi, mihin kaikkeen Joonatan joutuisi muurin tuolla puolen. Ja mitä hän oikein aikoi tehdä, jos hän epäonnistuisi?

– Älä nyt ole noin peloissasi, Joonatan sanoi.

– Sinä olet nykyään Kaarle Leijonamieli, muista se!"