Filosofian tohtori Janne Gallen-Kallela-Sirén on taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan lapsenlapsenlapsi. Ruotsissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa opiskellut Sirén väitteli suomalaisen kuvataiteen ja varhaisen nationalismin kohtaamisesta. Osittain väitöskirjaansa pohjautuvan Akseli Gallen-Kallelan elämänkerran Minä palaan jalanjäljilleni hän julkaisi 2001. Aikaisemmin Tampereen taidemuseon johtajana työskennellyt Sirén valittiin Helsingin kaupungin taidemuseon johtajaksi 2007.

Klassikot kunniaan

Taru Sormusten Herrasta kannatteli Janne Siréniä muutosten keskellä

Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja FT Janne Sirén oli 13-vuotias muuttaessaan perheensä kanssa Sveitsiin. Henkisenä kainalosauvana muutosten keskellä toimi J. R. R Tolkienin klassikko Taru Sormusten Herrasta (WSOY).

– Muutimme Sveitsiin tammikuussa, ja sain kirjan joululahjaksi. Ensin kirjan paksuus jopa pelästytti minut. Olin aina lukenut paljon, mutten koskaan mitään niin pitkää.

Kirjassa olevan kartan myötä Tolkienin maailma alkoi hahmottua Sirénille ja hän ymmärsi kirjan olevan kertomus muutoksesta.

– Kartta on liikkumisen ja kaukokaipuun symboli. Taru Sormusten Herrasta on itse asiassa matkakirja, kertomus muutoksesta, sodasta ja viattomuuden menettämisestä. Se puhutteli nuorta poikaa, joka oli itse suurten muutosten keskellä.

Sirénin mielenkiinto kirjaa kohti jatkui. Hänen lukion lopputyönsä käsitteli Tolkienin sotakokemusten vaikutusta kirjan tematiikkaan.

Kirjan pohjalta tehdyt elokuvat kuitenkin harmittavat.

– Taru Sormusten Herrasta on aina ollut minulle hyvin henkilökohtainen kirja. Elokuva ryösti sen intiimin ja henkilökohtaisen kokemuksen, joka minulla tarinasta oli, ja teki siitä massakulttuuria.

Sirénin omat lapset ovat vielä liian nuoria vihkiytymään Sormusten Herrojen maailmaan, mutta tulevat aivan varmasti kasvamaan siinä miljöössä, hän vakuuttaa.

– Tosin iltasatuna se voi olla hiukan hankala. Lukeminen saattaa kestää vuosia!

Taru Sormusten Herrasta on kielitieteilijä ja kirjailija J.R.R Tolkienin (1892–1973) 50-luvulla ilmestynyt fantasiakirjallisuuden klassikko, joka jakaantuu kuuteen kirjaan ja liitteisiin.

Siitä on tehty useita kuunnelmia ja radionäytelmiä ympäri maailmaa. Suuren suosion saivat myös Peter Jacksonin teoksen pohjalta ohjaamat elokuvat vuosina 2001, 2002 ja 2003. Teos ilmestyi Suomessa 1973−75 ja sen ovat suomentaneet Kersti Juva, Eila Pennanen ja Panu Pekkanen.

Ryhmäteatteri esitti 1988–89 Suomenlinnassa kirjasta tehtyä näytelmää, jonka vetonaula oli Kari Väänäsen Klonkku.

Supersuositun Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogian musiikkiin pohjautuva teos on viime vuodet soinut täysille saleille eri puolilla maailmaa. Tampere Filharmonia esittää Howard Shoren suurteoksen The Lord of the Rings Symphony ensi kertaa Suomessa 1.–2.5.2009.

Hanna-Mari Savolainen

Kuva: Helsingin kaupungin kuvapankki/Tuulikki Holopainen

”Yö kului eikä Klonkusta näkynyt varjoakaan. Tämän jälkeen saattue piti silmät visusti auki, mutta Klonkusta ei enää näkynyt vilaustakaan vesimatkan aikana. Jos se yhä seurasi heitä, se oli perin varuillaan ja ovela. Aragornin kehotuksesta he meloivat nyt pitkiä jaksoja yhteen menoon, ja rannat lipuivat ohi nopeasti. Mutta he näkivät maisemista vain vähän, sillä he matkasivat enimmäkseen öisin ja hämärän aikaan ja lepäsivät päivisin maaten niin piilossa kuin maasto salli. Näin kului aika eikä mitään tapahtunut ennen kuin seitsemäntenä päivänä.”