Alexis Kouros on iranilaissyntyinen kirjailija, toimittaja ja ohjaaja. Kouroksen esikoiskirja Gondwanan Lapset voitti Finlandia Junior -palkinnon 1997. Hän on ohjannut useita dokumentteja ja elokuvia sekä perustanut mediatuotantoyhtiön. Varsinaiselta koulutukseltaan hän on lääkäri.

Klassikot kunniaan

Lokki Joonatan herätti Alexis Kouroksessa halun kehittyä

Jo 18 vuotta Suomessa asuneen iranilaissyntyisen kirjailija-ohjaaja Alexis Kouroksen mieleenpainuvin kirja lapsuudessa oli Lokki Joonatan (Gummerus).

Lapsena paljon sekä persiaksi että englanniksi lukeneelle Kourokselle kirja oli paljon enemmän kuin pelkkä tarina. Lentämään opetteleva Joonatan herätti Kouroksessa halun kehittyä.

– Kirja vaikutti minuun perusteellisesti. Se on tarina rohkeudesta sekä rajojen ja itsensä ylittämisestä.

Lokki Joonatanin tavoin Kouros on tehnyt elämässään rohkeita ratkaisuja ja kyseenalaistanut asioita. Nuorena sotaveteraanina kotimaansa jättänyt Kouros opiskeli länsimaissa lääkäriksi.

Jatkuva halu kehittyä, ajatella ja tutkia on vienyt lääkärin kirjailijaksi, dokumenttiohjaajaksi ja myös nykyiseen työhön lehtikustantajaksi.

– Kirjalla oli myös suuri vaikutus esikoisteokseni kirjoittamiseen.

Inspiraationlähteenä Lokki Joonantan toimii Kouroksen mielestä laajemminkin.

– Tietoa maailmassa kyllä riittää. Elämänohjeita ja malleja on kuitenkin vähemmän.

Tyttärilleen Kouros ei kirjaa vielä ole lukenut.

– He ovat vielä liian pieniä, mutta luen ehdottomasti sen heille myöhemmin. Mielestäni elämän yksi merkittävimmistä tavoitteista on kehittyä ihmisenä ja Lokki Joonatan antaa hyvät eväät alkumatkalle.

Lokki Joonatan (1970) on yhdysvaltalaisen kirjailijan Richard Bachin (s. 1936) tunnetuin teos. Niin kuin ilmavoimissa työskennelleen Bachin useimmat kirjat myös Lokki Joonatan kertoo lentämisestä. Kirja on käännetty useille kielille ja sitä on myyty miljoonia kappaleita ympäri maailmaa. Siitä on tehty myös elokuva vuonna 1973 ja äänikirja 2008.

Hanna-Mari Savolainen

”Seuraavina päivinä Joonatan huomasi, että tässä paikassa oli aivan yhtä paljon opittavaa lentämisestä kuin oli ollut siinä elämässä, jonka Joonatan oli jättänyt taakseen. Mutta täällä oli silti toisenlaista. Täällä oli lokkeja, jotka ajattelivat samalla tavalla kuin Joonatan. Niiden kaikkien mielestä tärkeintä oli pyrkiä ja päästä täydellisyyteen siinä, mitä ne eniten rakastivat, ja eniten ne rakastivat lentämistä. Ne olivat ylväitä lintuja, joka ainoa, ja päivästä toiseen ne viettivät tuntikausia harjoitellen lentämistä, opetellen vaativimpia taitolentoliikkeitä.”