Toukokuu 1940

Virkojen haettavaksi julistamisesta

on kunnille vahvistetuissa huolto-ohjesäännöissä yleensä määräys, joka asettaa lastensuojelu- ja huoltolautakunnille seuraavan, ohjesäännöissä lausutun velvoituksen:

”Lasten suojelulaitoksen johtajan tai johtajattaren vaalin toimittaa hankittuaan asiasta lastensuojeluosaston lausunnon, huoltolautakunta, - - - - julistettuaan ainakin yhdessä yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja yhteiskunnallisen huollon ammattilehdessä toimen haettavaksi vähintään 30 päivän kuluessa”. –

Lastensuojelu- ja huoltolautakuntain sekä lastensuojeluyhdistysten johtokuntain kannattaa pitää mielessään, että Lapsi ja Nuoriso on lastensuojelun ja nuorisohuollon ammattilehti, jonka lukijapiiriin kuuluu lastensuojelulaitosten palvelukseen valmistuneita henkilöitä.

Monet tärkeät lastensuojelutehtävät odottavat pikaista ratkaisua

________________________________________________________________________

Vuosikokous

Suomen Lastensuojelun ja Nuorisohuollon Keskusliitto r.y:n vuosikokous pidettiin toukokuun 30 pnä 1940 Tieteellisten Seurain talossa Helsingissä. Kokouksessa, jossa johti puhetta Lahden kaupungin lastensuojeluntyönjohtaja Kalle Widgrén, oli saapuvilla varsin runsaasti Keskusliiton jäsenjärjestöjen edustajia. Kokouksen sihteeriksi kutsuttiin maisteri Irma Waltamo.

Kokoukselle esitettiin vuoden 1939 toimintakertomus, joka hyväksyttiin. Samoin esiteltiin tilinpäätös vuodelta 1939 ja tilintarkastajien lausunto, mikä hyväksyttiin ja tilintarkastajille myönnettiin tili- ja vastuuvapaus.

Hallituksen, erovuoroiset jäsenet maaherra Bruno Sarlin, prof. Arvo Ylppö, pastori O. Korpijaakko ja rva Thyra Haneman valittiin yksimielisesti uudelleen. Samoin valittiin hallituksen varajäsen, maisteri Margit Borg uudelleen. Tilintarkastajiksi valittiin pastori Niilo Kotilainen ja opettaja Niko Oksanen, varamiehinään agr. Elisabeth Beaurain ja pastori K. F. Palomäki.

Jäsenmaksu 300 mk päätettiin pysyttää entisellään.

________________________________________________________________________

Esitelmä

Vuosikokouksen jälkeen esitelmöi lastensuojeluntarkastaja, maist. Margit Borg sodanjälkeisen lastensuojelun tehtävistä. Esitelmä on julkaistuna kokonaisuudessaan tässä numerossa.

Esitelmää seurasi vilkas keskustelu, jossa mm. puheenvuoroja käyttivät ylitarkastaja J. H. Tunkelo, tohtori B. Nyberg, ylilääkäri Viljo Rantasalo, tohtori J. Wickström, johtaja R. Liukkonen, johtaja K. Vidgren, tarkastaja Elsa Borenius ja majuri M. Ljung.

Käytetyissä puheenvuoroissa tuotiin erikoisesti ilmi toivomus kiinteämmästä yhteistoiminnasta Lastensuojelun Keskusliiton ja valtiovallan kesken. Ja erikoisesti tehostettiin työnjakoperiaatteen välttämättömyyttä eri järjestöjen välillä, sillä ainoastaan hyvin järjestetyillä työnjaolla ja yhteistyöllä voidaan päästä toivottuihin tuloksiin.

________________________________________________________________________

Hallituksen kokous

Keskusliiton hallituksen kokouksessa t.k. 13 p:nä valittiin eroa pyytäneen puheenjohtajan pastori D. Hedmanin tilalle yksimielisesti uudeksi puheenjohtajaksi Suomen Kirkon Sisälähetysseuran toimitusjohtaja, pastori O. Korpijaakko. Muut entiset virkailijat valittiin uudelleen.

________________________________________________________________________

Kesäkokous siirtyy

Lastensuojeluväen yhteinen kesäkokous, joka on kahtena viime vuonna muodostunut osanottajilleen niin virkistäväksi yhdessäoloksi, on päätetty tänä kesänä siirtää tuonnemmaksi. Mahdollisesti tullaan syyskesällä järjestämään lastensuojeluväen yhteinen neuvottelukokous, josta tullaan aikanaan antamaan tarkempi tieto.

________________________________________________________________________

Pikkulapsetkin ovat ihmisiä

C. Andersson Aldrich ja Mary Aldrich: ”Små barn äro också människor”. Julkaisija: Bokförlaget Natur och Kultur. Hinta nid. 48 mk. Ruotsinnoksen on suorittanut Hilda Holmberg.

Små barn äro också människor on etevän ja kokeneen amerikkalaisen lapsispesialistin tohtori Andersson Aldrichin ja hänen vaimonsa kirjoittama kirja, jossa kirjoittajat puhuvat ei vain lääkärin, vaan myöskin vanhempien näkökulmasta.

He käsittelevät lapsia yksilöinä, persoonallisuuksina, joilla on samat yksilölliset eroavaisuutensa kuin aikaihmisilläkin. Sen vuoksi ei lastenhoidossa thotori Aldrichin mukaan voida noudattaa ehdotonta kaavamaisuutta eikä yleispätevää kaikkiin lapsiin soveltuvaa järjestelmää esim. ruokaan, nukkumiseen yms. nähden, vaan olisi seurattava lapsen luonnollista kehitystä ja sen mukaan vasta koetettava soveltaa jotakin järjestelmää.

________________________________________________________________________

Epätoivoinen äiti

Tohtori A. kertoo useita esimerkkejä siitä, miten nuori äiti lastenhoidonoppikirja kädessään koettaa epätoivoisesti soveltaa sen ohjeita lapseensa siitä huolimatta, että tämä osoittaa ilmeistä tyytymättömyyttä järjestelmää kohtaan. On toki paljon tärkeämpää tuntea oma lapsensa ja sen kehitys kuin olla selvillä kaikista lastenhoitosäännöistä, joita nykyaikaiset lukemattomat oppikirjat tarjoavat.

Jos emme tunne, mitä lapset todella ovat ja miten he kehittyvät, emme voi heitä ensi elinkuukausina hoitaa sillä tavalla, että lieventäisimme heidän uuden olemassaolonsa vaikeuksia ja valmistaisimme heille onnellisen lapsuuden.

________________________________________________________________________

Täydellinen kokonaisuus

Prof. Wilh. Wernstedt sanoo kirjaan kirjoittamassaan esipuheessa, ettei hän tiedä yhtään kirjaa, jossa pikkulasten ruumiillista ja sielullista kehitystä olisi niin läheisesti seurattu ja sulatettu se täydelliseksi kokonaisuudeksi, niin kuin tässä Aldrich-puolisoiden kirjassa.

Kirjan luettuaan voi täysin yhtyä tuohon lausuntoon. Toivottavaa vain olisi, että kirja ilmestyisi myös suomenkielellä, jotta mahdollisimman suurella lukijakunnalla olisi tilaisuus tutustua siihen. Varsinkin olisi lasten vanhemmille tarpeellista lukea tämä teos, sillä se on kirjoitettu miellyttävällä tavalla opettavaisesti ja syvästi inhimillisesti.

S.H.