Syyskuu 1939
Uutta ulkomailta
Erityinen suojelu
Euroopan lastensuojeluviranomaiset ja -järjestöt suunnittelivat sodan ajaksi lasten erityistä suojelemista.
”On kysymyksessä sellaisiin toimenpiteisiin ryhtyminen, joiden avulla määräikäiset lapset mahdollisimman tehokkaasti suojellaan joutumasta sodan uhreiksi.”
Tämä kansainvälinen toimenpiteen suunnittelu sai alkunsa jo edellisenä vuonna, jonka ansiosta yhteistyö pääsi nopeasti alkuun sodan puhjetessa.
__________________________________________________________
Valitettava ero
Kansainvälisen Lastenavun Unionin pääsihteeri W. A. Mac Kenzie erosi toimestaan, mutta pysyi kuitenkin edelleen Unionin hallituksen jäsenenä. Mac Kenzietä kiitetään hänen työstään ja sen tuottoisuudesta.
Sisarukset Eglantyne Jebb ja Dorothy Buxton perustivat Kansainvälisen Lastenavun Unionin (The International Save the Children Union) vuonna 1920 Genevessä. Sisarukset olivat jo aiemmin perustaneet Pelastakaa Lapset -järjestön (Save the Children) Isoon-Britanniaan. Lastenavun Unionin tehtävänä oli muun muassa avustaa lapsia sotaa käyneissä maissa.
__________________________________________________________
Filantroopit koolla
Oslon Filantrooppisessa kongressissa oli paikalla sekä suomalaisia että ruotsalaisia yhdistyksiä. ”Kokous järjestetään seuraavan kerran mahdollisesti Suomessa”, kerrottiin artikkelissa.
(Filantrooppi = ihmisystävä)
__________________________________________________________
Kongressi siirtyy
Viime numerossa mainittu Brüsselin Kansainvälisen Lastenavun järjestämä kongressia on siirretty tuonnemmaksi. Tilaisuus oli tarkoitus järjestää lokakuun 9–14 päivänä Roomassa, mutta se siirrettiin ”yleisen, epävarman tilanteen johdosta.”
__________________________________________________________
Kotimaan kuulumisia
Lastenkodinjohtajattaria Varalan virkistyskursseilla.
Virkistyskurssit Varalassa
Varalan voimisteluopistossa
oli pidetty voimistelu- ja virkistyskurssit lastenkodin johtajille ja
toimihenkilöille 1.–12. elokuuta. Artikkeli kertoi kurssien olleen kaikin
puolin onnistuneet.
Ohjelmaan sisältyi muun muassa leikkejä, voimistelua, rytmiikkaa, saunomista ja uimista. Myös Tampereelle tehtiin yhteinen retki.
__________________________________________________________
40-vuotisjuhlat
Suomen Pelastusarmeijan naisyhteiskunnallinen työnteko oli saanut alkunsa neljäkymmentä vuotta sitten Väinölässä. Sen kunniaksi vietettiin juhlaa viettämässä noin 50 hengen voimin, ja ohjelmana oli puheita turvakodin työstä, laulua ja rukous. Myös turvakodin suojateille järjestettiin juhlahetki myöhemmin samana iltana.
__________________________________________________________
Uusia laitoksia
Ensimmäinen lastentarha Uuraassa oli aloittanut toimintansa, kuten myös toinen lastentarha Kotkassa. Kesän alussa työt olivat alkaneet myös Turussa, Ulapan lastenkodissa.
__________________________________________________________
192 lastenkotia
Vuonna 1939 Suomessa oli 192 lastenkotia, joista 116 kunnallista ja 76 yksityistä.
__________________________________________________________
Haussa puutarhakatsastaja
Kulhon poikakotiin haettiin puutarhakatsastajaa. Hakemukset pyydettiin lähettämään Lastensuojelulautakunnalle. Hakijalta vaadittiin ammattitaitoa sekä myös harrastusta kasvatustyöhön.
__________________________________________________________
Laki nuorisorikollisuudesta
Eduskunnalle annettiin vuoden 1939 syysistuntokaudella esitys laiksi nuorisorikollisuudesta. Nuoreksi rikoksentekijäksi katsottiin henkilö, joka rangaistavan teon tehdessään oli ollut ”15 vaan ei 21 vuotta täyttänyt.”
Lakiesityksen mukaan nuoret rikoksentekijät sijoitetaan nuorisovankilaan, ”missä heitä ohjataan palaamaan säännöllisiin elämäntapoihin ja annetaan opetusta ja ohjausta sopivan työalan valitsemiseen.”
Alle 15-vuotiaat rikoksentekijät jäivät lakiesityksen mukaan kunnallisen lastensuojelu- ja huoltolautakunnan kasvatustoimenpiteiden varaan.
Nykyisen rikoslain 3 luvun 4 §:ssä todetaan, että rangaistusvastuun edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta ja on syyntakeinen. 6. luvun 1 §:n mukaan erityinen rangaistus alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta on nuorisorangaistus.
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
__________________________________________________________
Maatalouskerhoneuvontaa
Aatos
Tavaila
esittelee kirjoittamassaan artikkelissa Suomen maatalouskerhoneuvonnan
toimintaa.
”HHHH
– hands, head, heart, health – harjaannus, harkinta, hyvyys ja hyvinvointi, on
piirretty maatalouskerholaisten kansainvälisen merkin, neliapilan lehdyköihin.”
Tavailan
mukaan maatalouskerhoneuvonta on monipuolista, etupäässä maaseudun
varhaisnuoria ammatillisesti ja henkisesti kehittävää toimintaa, jossa
lähdetään ajatuksesta, että henkilökohtaisen kokemuksen antama opetus säilyy
kautta elämän.
Maatalouskerholaisiksi
pääsivät 12–20-vuotiaat tytöt ja pojat. Kerhotoiminta aloitettiin viljelemällä
vihanneksia omaa kotia varten. Varttuneimmat kerholaiset viljelivät jo muun
muassa jalostettuja viljalaatuja, sokerijuurikasta, perunaa ja pellavaa.
Joillakin oli myös pieniä lava- ja kasvihuoneyrityksiä.
Kerholaiset
hoitivat myös kotieläimiä; porsaita, kanoja, lampaita, vasikoita ja mehiläisiä.
Metsänhoito oli liitetty maatalouskerholaisten toimintaan äskettäin.
Maatalouskerholaisia oli vuonna 1939 noin 45 000.
”Voidaankin sanoa, että maatalouskerhotyö on eräs niistä neuvonta- ja opetustavoista, millä varttuvasta maaseudun nuorisosta kasvatetaan teknillisesti taitavia ja taloudellisesti yritteliäitä kansalaisia”, totesi Tavaila.
Nykyään 4H-järjestönä tunnettu Maatalouskerholiitto aloitti toimintansa Suomessa viime vuosisadan alkupuolella, jolloin toimintaa organisoivat muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisosastot. Maatalouskerholiitto muutti nimensä 4H-liitoksi vuonna 1968. Tänä päivänä 4H on Suomen suurin nuorisojärjestö, jolla on 84 000 jäsentä.
