Kesä (no 7-8) 1939

Nummen koulukoti

Kun laiminlyötyjen ja huonosti kasvatettujen lasten lukumäärä Helsingin kaupungissa yhä kasvoi, pakotti se yhteiskuntaa ajattelemaan keinoja sellaisten lasten suojelemiseksi ja kasvattamiseksi.

 

Ruvettiin perustamaan kasvatuslaitoksia, joihin jo paheiden teille eksyneet ja eksymisen vaarassa olevat lapset voitiin sijoittaa. Sitä varten kaupunki vuokrasi mm. Nummen pitäjän Tavolan kylästä maanvilj. Robert Stenbergiltä rakennukset kasvatuslaitosta varten. Tässä erittäin luonnonkauniissa ja rauhallisessa maalaiskylässä aloitti Nummen kasvatuslaitos toimintansa maaliskuun 26 p:nä v. 1900 jatkuen sen toiminta edelleen samassa paikassa.

 

Sijoitusjärjestelmä

 

Ensimmäisen kahdenkymmenen vuoden aikana käytettiin n.s. sijoitusjärjestelmää. Oppilaat, joita voitin ottaa vastaan 30, asuvat ympärillä olevissa perheissä, joista kävivät koulua laitoksessa.

 

1920 rakennettiin päärakennukseen toinen kerros, johon saatiin tilaa 15 hoidokille, emännöitsijälle ja keittäjälle. Vaikeammin kasvatettavat pidettiin siitä lähtien kotona, toisen puolen ollen edelleen sijoitettuna perheisiin.

 

Matrikkelin mukaan on laitokseen tähän mennessä kirjoitettu 356 oppilasta. Päästötodistuksen kansakoulukurssin suoritettuaan on saanut 156 oppilasta. Suurin osa päästötodistuksen saaneista on sekatyöläisinä kaupungissa, osa maalla. Muutamat ovat jatkaneet opintojaan oppikouluissa, seminaarissa, kirkkomusiikkiopistossa sekä maanviljelys- ja karjanhoitokouluissa.

 

Vuodesta 1922 alkaen ovat kaikki pois päässeet saaneet Ryttylään perustetussa ammattikoulussa harjaantua eri ammatteihin kykyjensä ja taipumustensa mukaan.

 

Heikkokykyiset hoidokit

 

Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksellä maaliskuun 31 p:nä 1926 muutettiin laitoksen nimi Nummen koulukodiksi.

 

Samana päivänä päätti valtuusto, että koulukotien työn helpottamiseksi heikkokykyiset hoidokit sijoitetaan kaikki yhteen laitokseen ja sellaiseksi määrättiin Nummen koulukoti. Siitä lähtien on laitokseen vastaanotettu 86 vajaaälyistä lasta ja koulu muutettiin apukoulua vastaavaksi.

 

Näistä apukouluoppilaista on tähän mennessä saanut päästötodistuksen 32 oppilasta, ja on heistäkin muutamia lähetetty ammattioppiin. Toiset ovat siirtyneet kaupunkiin, toisia on sijoitettu maalle maanviljelystöihin. Tähän asti apukoulusta päässeistä on saatujen tietojen mukaan ainoastaan kaksi edelleen yhteiskunnan elätettävänä.

 

Sijoitusjärjestelmää on jatkuvasti voitu käyttää. Se onkin erittäin hyvä oppilaiden tulevaisuuteen nähden. Sijoituspaikoissaan he saavat tutustua monenlaisiin taloustöihin ja kesäisin olla mukana maanviljelystöissä. Kun monetkin heistä kehittyvät ruumiillisesti voimakkaiksi, otetaan heitä mielellään taloihin työmiehiksi.

 

Henkistä viljelyä

 

Paitsi varsinaista koulutyötä on laitoksessa harrastettu hengellistä ja henkistä viljelyä pitämällä sunnuntai- ja juhlapäivinä hartaushetkiä sekä tekemällä yhteisiä kirkkoretkiä.

 

Vapaa-aikoina on käyty lähiseuduilla toimeenpannuissa juhlissa ja samoin on kotonakin pidetty juhlia, joihin myös yleisö on saanut kokoontua. Sen lisäksi on tehty yhteisiä retkiä nähtävyyksiä katsomaan.

 

Laitoksen terveydenhoitoa on tarkastanut erikoinen Helsingin kaupungin lastenlääkäri, jonka antamia ohjeita ja neuvoja on noudatettu. Urheilu sekä kesällä että talvella on ollut mieluisaa ja innostavaa vapaa-aikojen toimintaa.

 

J.J.