Syyskuu 1938
Lastensairaalahanke vihdoinkin toteutumassa
Kun lastensairaalan rakennussuunnitelmat ovat nyt hahmoittuneet lopulliseen muotoonsa, kääntyi lehden toimitus professori Arvo Ylpön puoleen pyytäen häneltä pientä selontekoa sairaalahankkeesta. Prof. Ylppö suostuikin auliisti pyyntöömme ja kertoi meille seuraavaa:
”Asia on ollut vireillä jo noin 13 vuotta ja eduskunta on vähitellen valveutunut ja osoittanut myötämielisyyttä hanketta kohtaan siten, että myönsi kolme vuotta sitten 2 milj. ja viime vuonna 5 milj. rakennusrahastoa varten, ja tämän vuoden budjettiehdotuksessa on sille varattu 1 milj. mk, jotta voitaisiin alkaa lastensairaalan ja hoitajain asunnon rakentaminen.
Lastensairaalan piirustukset on lääkintähallituksessa laatinut arkkit. Ullberg, apunaan arkkit. Pajamies ja Hytönen. Ensimmäiset luonnokset olivat valmiina jo keväällä 1937 ja siitä lähtien on monia uusia luonnoksia tehty. Lopulliset luonnosehdotukset valmistuivat nyt kesällä ja ovat nyttemmin saaneet yleisten rakennusten ylihallituksen vahvistuksen. Mutta vielä puuttuu valtioneuvoston suostumus rakennusten alkuun panemiseksi, ja täytyy nyt vain toivoa, että valtioneuvosto, sen tavattoman surkeuden käsittäen, mikä lastensairaalapaikkoihin nähden vallitsee, hetimiten antaa rakennuskomitean ryhtyä uutta lastensairaalaan rakentamaan.
Väkiluku lisääntymään!
Olen jo useampaan otteeseen sanomalehdistössä ja muissakin julkaisuissa painostanut sitä merkitystä, mikä uudella lastensairaalalla on koko maamme lapsimaailmalle ja koko kansakunnalle. Parhaillaan työskentelee laaja väestökomitea, joka koettaa keksiä keinoja, joiden avulla voitaisiin saada väkilukumme taasen selvemmin lisääntymään.
Minusta on kuitenkin varmaa, että lisääntyneillä lapsiavustuksilla ja asunto-oloja parantamalla ei tässä muutosta parempaan saada aikaan. Lapsiavustus ja lapsirikkaiden perheiden asunto-olojen parantaminen valtion ja yhteiskunnan kustannuksella ovat kyllä oikeaan osuvia toimenpiteitä, mutta syntyvien lasten lukumäärää en usko näillä toimenpiteillä voitavan lisätä. Mutta sen sijaan lasten kuolevaisuuden pienentämistä me voimme vielä huomattavalla tavalla avustaa ja ylläpitää Suomen väkiluvun kohtalaista lisääntymistä.
Kuolleisuus sairaalassa nyt jopa 15 prosenttia
Sairaanhoidon ja sairaanhoitopaikkojen puutteessa joutuvat vielä sellaiset lapset, jotka joltisellakin varmuudella olisi kunnollisessa sairaalassa voitu pelastaa, menettämään henkensä. Kun nykyään voimme ottaa Helsingin lastensairaalaan vain vaikeimmin sairastuneita lapsia, on siellä lasten kuolleisuus huomattavan suuri vaihdellen 11–15 % välillä. Muualla Skandinavian maissa on päästy siihen, että lasten kuolleisuus vaihtelee 2−5 % välillä. Lastensairaudet ovat usein hyvin äkillisiä, joissa nopea apu on tarpeen. Jos lapsi joutuu sairaspaikkaa odottamaan, pahenee tilanne niin nopeasti, ettei henkihieverissä sairaalaan otettua lasta useinkaan voida pelastaa.
Lastenlääkärien koulutuspaikka
Helsingin lastensairaalalla on paitsi lasten myös muun huollon alalla keskinäisiä tehtäviä. Se on lastenlääkärien ainoa koulutuspaikka. Vasta kun saamme uuden lastensairaalan, voimme saada sellaisia lastenlääkäreitä, että niitä riittää muuallekin kuin niihin 3−4 kaupunkiin, joissa heitä nykyään on. Nythän ei ole Kuopiota eikä Vaasaa pohjoisempana, joissa seuduissa syntyväisyys ja kuolleisuus on suuri, ainoatakaan lastenlääkäriä.
Tärkeä osuus lastensairaalalla on myös sairaanhoitajattarien lastenhoidollisena koulutuspaikkana. On tavattoman tärkeätä, että kuntien kiertävät sairaanhoitajattaret ovat saaneet tutustua myös sairaiden lasten hoitoon. Onhan kuntien asukkaista kolmasosa lapsia, joilla on oikeus vaatia, että kuntien palkkaamat lääkärit ja sairaanhoitajattaret ymmärtävät heidänkin tautitilojaan.
Uudessa lastensairaalassa tulee olemaan sekä sairaanhoitajattarille että lääkäreille entistä paremmat oppimahdollisuudet.
Useita osastoja
Sairaalaan tulee paitsi imeväisien ja sairaiden lasten osastoja, keskenaikaa syntyneiden oma osasto. Samoin saavat kulkutautia sairastavat lapset oman erillisen osastonsa ja sairaalaan otettujen lasten eristämiseksi ensi aikoina muista lapsista on sairaalaan suunniteltu erityinen vastaanotto-osasto, jossa jonkun aikaa viivyttyään lapset siirretään vasta varsinaiselle sairasosastolle. Kun vielä mainitsen, että sairaalaan on suunniteltu pienimpien lasten ns. kirurgisten tautien hoitoa varten erityinen osasto ja että sairaalassa toimii poliklinikka ja pienten lasten neuvola, ovat eri osastot tulleet luetelluiksi.
Aurinkoa ja raitista ilmaa
Sairaalaa suunniteltaessa lähdimme ensin korkeasta 8-kerroksisesta tyypistä, mutta nyt olemme päätyneet matalaan tyyliin. Useat osastot sijaitsevat vain 1-kerroksisessa siivessä ja rakennuksen pääosakaan ei ole kuin 3-kerroksinen. Täten voidaan osastot eristää toisistaan mahdollisimman hyvin ja estää tarttuvien tautien leveneminen. Edelleen matalaa rakennustyyliä käyttäen voimme välttää parvekkeella ja koko laitoksessa tuulen haitallista vaikutusta, mikä tällaisessa merikaupungissa kuin Helsinki on voimakas ja kiusallinen. Samalla olemme koettaneet järjestää mahdollisimman paljon parvekkeita ja muita ulko-ilmahoitomahdollisuuksia, sillä raitis ilma ja aurinko ovat sittenkin sairaan lapsen parhaimpia lääkkeitä.”
Toimitus jää nyt sitten jännityksellä odottamaan, saako prof. Ylppö ja koko Suomen kansa nähdä nämä hartaasti odottamansa toiveet pian toteutettuina ja nouseeko synnytyslaitoksen viereen kauan ja kipeästi kaivattu lastensairaala.
