Maaliskuu 1938
”Jollei juuri ole hyvä, ei siitä voi nousta mitään vartta eikä hyviä hedelmiä.”
Martti Luther (1483–1546).
Kasvavien yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista taipumuksista
Pedagogiikan professori Albert Lilius käsittelee artikkelissaan lapsen kehitystä ja vuorovaikutustaitojen opettelua ja painottaa kiintymyssuhteiden varhaista merkitystä. Hänen mukaansa lapset oppivat yhdessäolon toisten kanssa jo hyvin varhain:
”Yksinäiset lapset saavat erikoisleiman, joka riistää heiltä samanikäisten suosion. He saavat kauan, ehkä koko elämänsä iän olla hieman syrjässä ihmisten yhteiselämästä”.
Tämä ei kuitenkaan Liliuksen mielestä ole välttämättä negatiivista.
”Luulen, että useimmat filosofit, monet runoilijat sekä taiteilijat ovat olleet ikäistensä seuraa vailla olleita lapsia.”
Yhdenvertaisuus tärkeää
Lilius mainitsee eroista tyttöjen ja poikien välillä. Poikien ystävyyden kehittymistä erityisesti kouluaikana hän kuvaa sanalla ”lauma-aika”.
Tytöt sen sijaan ovat ystävyksiä kaksistaan.
Nuoret voivat myös kohdella joukosta erottuvia huonostikin. Usko omaan alempiarvoisuuteen voi olla hyvinkin kohtalokasta:
”Ja tapahtuu myöskin, että se, joka ei näe mahdollisuuksia päästä tuntemaan yhdenvertaisuutta tai etevämmyyttä muilla aloilla, pyrkii siihen rikoksen tietä. Päästä roistoista ensimmäiseksi, tai ainakin kunnioitusta herättäväksi jäseneksi johonkin rosvoliittoon erikoisine kunnia- ja kuntoisuuskäsitteineen, on monesta näyttänyt ainoalta tieltä kunniaan.”
Nuorten kasvattamiseksi ”tosi kansalaishenkeen” vaatii Liliuksen mukaan mahdollisuuksia toimia sen hyväksi. Jokaisen on myös pyrittävä ”olemaan uskollinen parhaimmalle itsessään, huomioonottaen, arvostaen ja kunnioittaen jokaista muutakin yksilöllistämispyrkimystä, joka tekee kokonaissävyn rikkaammaksi ja täysisointuisemmaksi”.
Albert Lilius (1873–1947) oli empiirisen kasvatustieteen varhainen edustaja, jonka lapsi- ja nuorisopsykologiset tutkimukset lähtivät näkemyksestä, jonka mukaan ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Liliuksen käsissä kasvatustieteestä tuli psykologiseen kasvatustieteeseen suuntautunutta empiiristä tiedettä.
__________________________________________________________
Toiko lastensuojelulaki muutoksia?
Uuden lastensuojelulain vaikutuksia selvittääkseen lehden toimitus esitti kysymyksen ”Onko lastensuojelulaki aiheuttanut suuria muutoksia ja mitä?” useammalle alan asiantuntijalle, joiden vastauksia pitkähkössä artikkelissa käsiteltiin.
Helsingin kaupungin lastensuojelunjohtaja, maisteri Rikhard Liukkosesta lakimuutos ei ole tuonut pääkaupungin lastensuojelutoimintaan muuta muutosta kuin antanut sille lakisääteisen pohjan. Käytännöllisistä muutoksista hän mainitsee säännöksen suojeluvalvojan asettamisesta sekä mahdollisuuden ottaa lapsi kodin ulkopuolelle kasvatettavaksi vastoin vanhempien tahtoa. Lisätyötä uusi laki on kuitenkin aiheuttanut.
Liukkonen mainitsee erityisesti alaikäisten lainrikkojien kohtelun:
”Kun nyt lastensuojeluasetuksen 7 §:n mukaan poliisiviranomaisten on pienimmästäkin lain ylitsekäymisestä, jollaisia suurkaupungissa varsinkin poikain keskuudessa sattuu usein, tehtävä ilmoitus lastensuojelulautakunnalla ja tämän tulee olla edustettuna poliisikuulustelussa ja oikeudessa sekä sitä paitsi hankkia tutkinto- ja oikeusviranomaisille selvitykset kepposistaan ilmiannettujen kotioloista sekä lukea yleisen syyttäjän lähettämät useassa tapauksessa parin markan asiasta aiheutuneet laajat tutkintopöytäkirjat ja kirjoittaa niistä vielä viralliset lausunnot, niin on siinä muun asiallisemman kiireen ohella urakkaa kerrakseen”.
Huoneisto-olot kuntoon
Liukkonen korostaa myös, että työ ei enää keskity pelkästään lasten ja nuorten hoitamiseen:
Keskenään riitautuneitten ja lapsistaan riitelevien pariskuntien sovitusmiehen tehtävä on tavallisimpia, mikä ei ole suinkaan hauskimpia hommia. Kun on kiireelliset kirjoitustehtävänsä syrjään pannen kuunnellut tovin esim. jonkun kiihtyneen rouvan mielenpurkauksia siitä, että hänen nuori miniänsä käyttää liian paksusti puuteria ja unohtaa usein huulipunapuikkonsa lastenkin sormeiltavaksi, niin kohta jo ryntää sisään toinen murheen murtama ikänainen, joka hysteerisesti itkien tahtoo tietää, mitä olisi tehtävä, kun hänen polyteekissa opiskeleva aikamiespoikansa on vaihtanut morsianta ja pelaa yökaudet ravintolassa biljardia niin ettei luvuista tule mitään jne.”.
Liukkonen kuitenkin puolustelee vähän kärkästä vastaustaan:
”Mutta jos uuden lastensuojelulain vaikutuksesta saataisiin Helsingin lastenhuoltolaitosten huoneisto-olot lähitulevaisuudessa nykyistä paremmalle kannalle, antaisin tämän lain vaikutuksille täyden tunnustuksen ja vastaisin silloin tämäntapaiseen tiedusteluun paljon iloisemmassa äänilajissa.”
Lapsiin kiinnitetään huomiota
Tampereen kaupungin lastensuojelun johtaja Alpo Lumme puolestaan kertoi, että mitään mullistavia uusia kokemuksia ole todettu, sillä kaupungin ”lastensuojelulautakunta on koko toimintansa ajan jo v. 1922 lukien astellut hiljalleen lastensuojelulain määritelmiä kohti ja valmistellut sille tietä”. Hän kuitenkin kiittelee, että uusi laki on herätellyt ihmisiä kiinnittämään entistä enemmän huomiota lasten olosuhteisiin.
Hämeenlinnan kaupungin sosiaalijohtaja Kalle Kolunen mainitsi omassa vastauksessaan, ettei uusi lastensuojelulaki ole muuttanut lastensuojelutyötä, mutta on sitä kylläkin syventänyt ja laajentanut. Uudeksi työsaraksi hän kertoi tulleen kasvattilasten hoidon valvonnan.
__________________________________________________________
Vajaamielisten lasten hoitolaitosten edustajien kokous
Kokous pidettiin Sortavalassa maaliskuun 9.-10. päivä ja sen oli järjestänyt lastensuojelunylitarkastaja J. H. Tunkelo ja Suomen Kirkon Sisälähetysseuran johtaja, pastori O. Korpijaakko. Kokoukseen osallistui muun muassa valtion ja yksityisten järjestöjen ylläpitämien vajaakykyisten kasvatus – ja hoitolaitosten johtajia ja opettajia sekä kaupunkien lastensuojelulautakuntien edustajia. Kokouksessa pidettiin esitelmiä esimerkiksi sterilisaatiolaista ja hoidokkien perhesijoituksesta. Osallistujat tekivät myös tutustumismatkan Tapiola-nimiseen kaatuvatautisten hoitolaan sekä Vaalijalan uuteen tylsämielisten lasten hoitolaan.
__________________________________________________________
Talvikisat Kotiniemen kasvatuslaitoksessa
Valtion kasvatuslaitosten perinteiset talvikisat uutisoitiin pidetyn tänä vuonna helmikuun lopussa Kotiniemen kasvatuslaitoksen järjestämänä. Paikalle kerrottiin saapuneen harvinaisen paljon laitosten edustajia ja säätkin olivat kisoja suosineet:
”Ilma ja keli näyttivät muodostuvan kohtalaisiksi, joten voiteluvirheistäkään ei ollut suurta pelkoa”. Jo edellisenä päivänä oli tutustuttu hiihtorataan, ”joka oli vanhoista traditioista poiketen tehty kauemmaksi erittäin kiitolliseen maastoon”.
Osanottajina oli yhteensä 64 poikaa ja kilpailusarjat olivat hiihto ja mäenlasku. Kun ”kuukausia kestänyt kisaodotus ja – jännitys” oli lauennut ja tulokset selvitetty, vietettiin juhlavaa palkintojenjakotilaisuutta. Sen kerrottiinkin muodostuneen ”aivan verrattomaksi poikien juhlahetkeksi torvisoittoineen, kuorolauluineen, juhlapuheineen, voimisteluesityksineen ja nenäsetineen”.
__________________________________________________________
Kysymyksiä & vastauksia
Minkä paikkakunnan huolto- tai lastensuojeluviranomainen syyttäjän tulee kutsua kuultavaksi, jos lapsi tai nuori on tehnyt rikkomuksen vieraalla paikkakunnalla?
Vastaaja Erkki Porras myönsi, että kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä laki antaa sijaa erilaisille tulkinnoille. Hänen mukaansa tässä tapauksessa lakia tulisi kuitenkin tulkita niin, että asiassa tulee kuulla sen kunnan huoltolautakuntaa, jossa lapsella on asuinpaikka siihen aikaan, jolloin asia tulee oikeusviranomaisten käsiteltäväksi.
Porras muistutti myös, ”ettei huoltolautakunnan tule olla edustettuna poliisikuulustelussa ja oikeudessa ainoastaan antaakseen rikoksen tehneestä lapsesta tai nuoresta henkilöstä tietoja, vaan myös seuratakseen asian kulkua saadakseen siinä selville, onko lapsi tai nuori henkilö etenkin lastensuojelulain 8 §:n 2 momentissa edellytetyistä syistä vielä huoltolautakunnan taholta annettavan huollon tarpeessa”.
__________________________________________________________
Kotimaan kuulumisia
- Sosiaaliministeriön huoltoasiainosaston osastosihteereiksi ilmoitettiin valitun varatuomari, lakit. kand. Heikki Laaksovirta ja hovioikeuden ausk. Erkki Porras.
- Vahtimestari E. Paldanius oli valittu maaliskuun 3. päivänä Kotkan kaupungin lastenhuollonjohtajaksi.
- Jyväskylässä helmikuussa pidettyyn huoltoväen kokoukseen osallistui ympäri maakuntaa noin 150 henkilöä. Kokouksessa luennoitiin muun muassa ajankohtaisista lastensuojelutehtävistä, äitiysavustuksesta ja huoltolautakunnan ja poliisiviranomaisten välisistä suhteista.
- Mikkelin huoltoväen kokouksessa käsiteltiin uusien huoltolakien aiheuttamaa työn lisääntymistä ja huostaan ottamisen syitä. Helmikuisessa kokouksessa päätettiin perustaa Mikkelin Seudun Huoltoväen Yhdistys.
- Porin seudun huoltotyöntekijäin Yhdistyksen vuosikokous pidettiin helmikuun lopussa Noormarkun kunnalliskodissa, jonka toimintaan kokouksen osallistujat tutustuivat.
- Eduskunnan ilmoitettiin hyväksyneen maaliskuun 8. päivänä ”vaikeiden lasten” tutkimusta ja huoltoa koskevan toivomusaloitteen sivistysvaliokunnan mietintöön pohjautuen. Sivistysvaliokunta korosti erityisesti ”hoito- ja tarkkailukeskuksen” ja kasvatuksellisten neuvonta-asemien ja tarkkailuluokkien perustamisen tärkeyttä
- Tampereen Lastensuojelulautakunta julisti Tampereella maaliskuun 4. päivänä päivätyllä ilmoituksella käsityökatsastajan viran haettavaksi. Palhoniemen koulukotiin haettavan käsityötarkastajan toivotaan olevan käsityöopettajan pätevyyden omaava puuseppä, jolla on myös ”edellytyksiä kasvatus- ja laitostyöhön sekä myötätuntoa poikiin”. Virasta ilmoitettiin maksettavan 1 600 markan kuukausipalkkaa (n. xxx e) vähennettynä 500 markan (n. xxx e) luontaiseduilla.
Uutta ulkomailta
- Göteborgin kaupungin köyhäinhoitohallituksen asiamies, lakitieteen kandidaatti Otto R. Wangson on nimitetty Ruotsin sosiaalihallinnon toimistopäälliköksi ja samalla valtion köyhäinhoidon- ja lastensuojelutarkastajaksi. R. Wangson seuraa tehtävässään kanslianeuvos G. H von Kochia.
