Lokakuu 1938

"Lapsuus on kaunis ja onnellinen aika vain aikuisen kuvitteellisissa muisteluissa; lapselle se on täynnä syviä murheita ja huolia, joiden merkitys on tuntematon"

George Eliot (1819–80).

 

 

Menestyksen ja onnen salaisuuksia

 

Helsingin kaupungin lastensuojelujohtaja, maisteri Rikhard Liukkonen kirjoittaa filosofisessa artikkelissaan ”ajatuksia yksilön suhtautumisesta elämään, itseensä ja ihmisiin”.

 

Hän muistuttaa, että nuorison menestys ja onni tulevaisuudessa on oltava kaiken toiminnan johtotähti lastenhuoltolaitoksissakin. Pelkkä laitoksessa viihtyminen ei saa olla pääosassa. Liukkonen siteeraa Herbert Cassonin kirjaa Menestys ja Onni ja muistuttaa, että menestys ja onni ovat seurauksia joiden perusedellytys on oikea käsitys käytännöllisen elämän vaatimuksista.

 

”Kykeneväisyys johonkin ammattiin ja yritteliäs mieli on nykyään nuorelle ihmiselle varmempi turva toimeentulon taistelussa kuin että hän tietää esim. täsmälleen kertoa, mitä ruokalajeja oli Fredrik Barbarossan päivällispöydässä tai millaisessa puvussa papit esiintyivät Clermontin kirkolliskokouksessa.”

 

Laitoskasvattajille oppilaittensa kanssa pohdittavaksi Liukkonen tarjoaa erityisesti myötätunnon opettelua ja muistuttaa Cassonin sanoin, että liiallinen varallisuuskin voi karkottaa kodista onnen.

 

”Isä ajattelee vain rahaa, äiti ainoastaan muoteja, lapset kenties huvituksia ja urheilua. Kukaan heistä ei välitä toisistaan.”

 

Tärkeintä on rakastamisen kyky, jota pitää kehittää.

 

”Suurin voimayksikkö ei ole hevosvoima, se on sydämen voima. Seon suurin kaikista voimalähteistä.”

______________________________________________________________________

 

Lääkärit ja koulutettu huoltotyövoima

 

Sosiaaliministeriön lastensuojelutarkastaja, maisteri Margit Borg oli vieraillut Genevessä sosiaalisten opistojen kansainvälisessä kongressissa sekä ottanut osaa Zûrichissä pidettyyn kurssiin. Viikon kestäneellä kurssilla oli teemana ollut ”ruumiillisesti tai sielullisesti poikkeava lapsi yhteiskunnassa”.

 

Kurssilla oli korostettu erityisesti lääkärien ja huoltotyöntekijöiden yhteistyön tärkeyttä ja ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Borg oli erityisen vaikuttunut Sveitsin lastensuojelun yleistilasta, siitä miten ihmisiä koetettiin todella auttaa auttamaan itseään eikä totuttaa saamaan apua. Hän mainitsee esimerkkinä vanhempien koulun, jossa ohjattiin vanhempia itse ymmärtämään ja käsittelemään kasvatusongelmia.

 

”Tämä yhtenä näytteenä siitä kehittyneemmästä sosiaalisesta hengestä, joka toteaa köyhäinhoidossa, lastensuojelussa ja kaikessa huoltotyössä pelkän tilapäisen puutteen ja ristiriidan korjaamisen ajan oloon tulevan taloudellisesti kalliimmaksi ja siveellisesti vaarallisemmaksi kuin huoltotoimenpide, johon samalla sisältyy asiantunteva valistus ja neuvonta taloudenhoidon, terveydenhoidon, ammatinhankinnan ja kasvatuksen kysymyksissä.”

 

Margit Borg (1902–1992) oli Yhdysvalloissa sosiaalityöntekijän tutkinnon opiskellut filosofian maisteri, ja kansakoulunopettaja. Hän toimi myös Kansainvälisen Naisten liiton varapresidenttinä ja kansanedustajana vuosina 1948–1953 ja 1958−1969 sekä sosiaaliministeriön lastensuojeluntarkastajana.

 ______________________________________________________________________

Reijolan lastenkodin kuulumisia

 

Elsa Ahlgren kertoo Helsingin kaupungin vastaanottokotina toimivan Reijolan lastenkodin lasten – ja pihapiiriin kuuluvien eläinten – kuulumisia.

 

Lastenkodissa on oma sauna ja pesutupa, ja pihalla kaksi porsasta. Lapsille on pihalla keinuja, hiekkalaatikoita ja jopa pieni leikkitupa. Lastenkotiin tuodut lapset ovat usein huonossa kunnossa ja lapsia viedään päivittäin lääkäriin erilaisten vaivojen vuoksi. Hoidon, ravitsemuksen ja terveen ulkoilman vaikutuksesta lapset muuttuvat kuitenkin ”terveiksi ja punaposkisiksi”.

 

”Meidän päämäärämme, jonka toteuttamiseksi tarvitsemme kaiken voimamme ja tarmomme, on saada nämä heikot ihmistaimet terveiksi ja kukoistaviksi.”

______________________________________________________________________

Kotimaan kuulumisia

 

Rouva Impi-Liisa Kilpeläisen 50-syntymäpäivistä uutisoitiin näyttävästi. Lasten ja nuorison kasvattajana elämäntyönsä tehneen Kilpeläisen kerrottiin muun muassa opiskelleen ja työskennelleen sekä Yhdysvalloissa että Englannissa. Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton nuorisonhuoltotoiminnan johtajana sekä Suomen Nuorisonhuollon Valtuuskunnan sihteerinä työskennelleen Kilpeläisen mainittiin myös innolla ottaneen osaa naisasiatyöhön Suomessa.

 ______________________________________________________________________

 

Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton 17. vuosikokous oli pidetty lokakuun alussa. Kokouksen ohessa pidettiin myös terveyssisarkokous, uimaopettajain ja kesäkaitsijain syyskokous sekä ylimääräinen liittokokous. Kokousten ilmoitettiin aloittavan samalla koko maata käsittävän lastensuojeluviikon.

 

Terveyssisarkokoukseen kerrottiin kokoontuneen noin 200 terveyssisarta eri puolilta maata.

 

Nuorisohuoltotyöntekijäin kokouksessa toimistopäällikkö A. Tynell esitelmöi aiheesta Havaintoja uintiopetustyössä.

 

Liiton vuosikokouksessa käsiteltiin sääntöjen edellyttämät asiat ja valittiin erovuorossa olevien jäsenten tilalle uudet jäsenet.

 

Vuosikokouksen jälkeen alkaneessa yleisessä lastensuojelukokouksessa professori Arvo Ylppö luennoi lasten ihottumista ja tohtori Rakel Jalas äitiysavustuslain ja sen toimeenpanoasetusten vaikutuksesta. Tohtori Toivo Salmen kerrottiin puolestaan käsitelleen kaksi vuotta toimineen äidinmaitokeskuksen järjestelyä ja toimintaa.