Huhtikuu 1938

"Lahjakkaimmallakin naisella on tuhatta vertaa enemmän ulkoapäin tulevia esteitä ja vaikeuksia kuin miehisellä työtoverilla."

Minna Canth (1844–1897)

 

__________________________________________________________

 

Kasvatusvanhempien suhde kasvattilapseen

 

K. F. Palomäki kiittelee artikkelissaan, että suomalainen yhteiskunta ”on vihdoin herännyt huomaamaan velvollisuutensa lapsia kohtaan ja lakisääteisesti sitoutunut heistä pitämään huolta, milloin nämä eivät omilta vanhemmiltaan voi saada tarpeellista hoitoa ja turvaa”.

Hän mainitsee, että jopa kymmeniä tuhansia lapsia on hoidettavana oman kodin ulkopuolella. Lasten asema hoitopaikoissa herättää kuitenkin monenlaisia kysymyksiä. Palomäen mukaan usein kuullaan sijaiskasvattien lausuvan, "etten voi vieraan lasta ojentaa enkä rangaista, siitä olisi sivullisilla paljon sanomista”. Tämmöinen puhe osoittaa, että sijaiskasvattajien suhde hoidokkeihinsa ei ole oikea.

”Sillä jos kasvattajan kasvatuksen suuntaa ja menettelytapoja on määräämässä se tunne ja käsitys, että lapsi on hoitajalleen vieras, ei tämä silloin ole saanut itselleen kotia, jonka hän tuntisi mieluisaksi, rakkaaksi ja omakseen.”

Oikein eivät kuitenkaan toimi nekään kasvattajat, jotka salaavat lapselta hänen alkuperänsä. Lapsen on parempi kuulla asia sijaisvanhemmiltaan kauniisti, ”jotta ei ulkopuolinen pääsisi sitä taitamattomasti tekemään ja siten tuottamaan surua ja mielipahaa lapselle särkemällä hänen kodinonnensa ja rauhansa”.

 

__________________________________________________________

 

Huostaanotto vastoin vanhempien tahtoa

 

Erkki Porras käsittelee artikkelissaan vanhempien tahdon vastaisen huostaanoton syitä ja menettelytapoja ja muistuttaa, että jo ennen juuri voimaan tulleen lastensuojelulain voimaantuloa tämä oli mahdollista.

Lastensuojelullisten toimenpiteiden syiksi Porras mainitsee vanhempien kuoleman tai lapsen hylkäämisen, vanhempien sairauden, ymmärtämättömyyden ja juoppouden sekä lasten pahoinpitelyn. Syitä olivat myös oppivelvollisuudesta huolehtimatta jättäminen ja sopimattomat ansiotyöt.

Yli 16-vuotiaat mutta alle 18-vuotiaat rikoksentekijät, juopuneina tavatut tai kerjäävät nuoret kuuluvat myös huoltolautakunnan hoteisiin.

Huoltolautakunnan huostaan on otettava lapset joiden koti on vanhempien kuoleman vuoksi hajonnut tai heidät on hylätty ja ne lapset, jotka varattomuuden tähden ovat vaarassa jäädä hoitoa ja kasvatusta vaille.

Muihin Porras kertoi sovellettavan kodin hoitoa ja kasvatusta tukevia ja täydentäviä toimintamuotoja.

Huostaanottoon päädytään jos edellä mainitut toimet eivät tuota tulosta. Huostaanottoa koskeva asia on käsiteltävä sen kunnan huoltolautakunnassa, jossa vanhemmat tai huoltaja asuu. Ennen huostaanottoa tulisi kuitenkin pyrkiä vapaaehtoiseen sopimukseen vanhempien kanssa.

 

(jatkuu seuraavassa numerossa)

 

__________________________________________________________

 

Suojeluvalvonta ja kerhotyö

 

Suojeluvalvonnalla pyritään ohjaamaan valvottavan kehitystä oikeaan suuntaan, kirjoittaa Hannes Koljonen jutussaan. Lapsen tai nuoren lisäksi tulee valvoa heidän vanhempiaan, mikä on katsottava kotikasvatusta tukevaksi toimenpiteeksi.

Valvonta voi vaikuttaa ratkaisevasti kodin sisäiseen elämään, voipa äärimmäisessä tapauksessa aiheuttaa kodin hajoamisenkin.

Asianmukaisinta on jättää valvonta ammattivalvojan hoidettavaksi.

Eduksi asialle olisi lisäksi, että naispuolisilla valvottavilla olisi nais-suojeluvalvoja, koska tämä vapaammin kuin mies, voisi kysellä arkaluontoisemmistakin asioista, käydä sairaaloiden naisosastoilla jne."

Ammattivalvojan tulisi myös olla läsnä alaikäisen ja nuorten henkilöiden poliisikuulusteluissa ja oikeudessa.

Koljonen ei pidä vanhempien valvontaa vaikeana, sillä "vaikka vanhemmat laiminlyövätkin velvollisuutensa lapsiaan kohtaan, he sentään harvoin johtavat lapsiaan pahaan ja joutuessaan arvostelun alaisiksi, ottavat suojeluvalvojan ohjeet huomioon".

Lasten ja nuorten kohdalla valvonta on hankalampaa. Jos harhaantuminen johtuu huonojen toverien vaikutuksesta, kielletään valvottavalta hänen entinen seuransa.

Suojeluvalvoja voi tällöin ohjata valvottavansa lastensuojelulain edellyttämään kerhotyöhön, jota harjoittavat mm. nuorisotyökeskukset ja raittiusjärjestöt.

12—15 samanikäistä kokoontuu pari kertaa viikossa askartelu-, urheilu tai opintotoiminnan merkeissä valvojan johdolla, joka pitää jäsenistä päiväkirjaa.

"Jos kerhotyö palvelee suojeluvalvontaa, muodostuu siitä eräs keino kasvatuksellisista syistä huostaan otettavien määrän rajoittamiseksi."

Oiva esimerkki 70 vuoden takaisesta ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä!

 __________________________________________________________

Kasvattaja ja lapsen tarpeet

 

Margit Borg käsittelee todella pitkässä jutussaan lapsen järkevää kasvattamista. Hän pohtii laajasti mm. leikin tärkeyttä.

Leikkimällä lapsi tyydyttää myös sosiaalisuuden tarvettaan,

"josta puheena ollen tulee eteemme yksi ihmisen voimakkaimmista perusvieteistä, itsetehostuksen vietti, joka lapsuusaikana näkyy lapsen huomionnälässä ja vallanhalussa.

Hän pohtii myös turvallisuuden tunnon esteitä ja päättää tekstinsä merelliseen vertaukseen kasvattajasta taitavana purjehtijana, joka auttaa hoivaansa uskottua pientä purtta ohi salakarien.

 

Margit Borg-Sundman (1902–1992) oli Yhdysvalloissa sosiaalityöntekijän tutkinnon opiskellut filosofian maisteri ja kansakoulunopettaja. Hän toimi Kansainvälisen Naisten liiton varapresidenttinä ja kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1948–1953 ja 1958–1969 sekä sosiaaliministeriön lastensuojeluntarkastajana.

 

__________________________________________________________

 

Kotimaan kuulumisia

 

Göteborgilaisen tarkkailuluokkien lääkärin Gideon Nordalin ilmoitettiin vierailevan Suomessa kuluvan kuun aikana. Nordalin on tunnettu uraauurtavasta työstään ”vaikeiden lasten” parissa. Suomessa Nordal suorittaa lapsitutkimuksia sekä luennoi lääketieteellisestä kasvatuksen neuvonnasta Sielunterveysseuran, Apukouluyhdistyksen ja Kasvatusopillisen yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa.

 

Helsingin Säätytalossa ilmoitettiin pidetyn Koteja kodittomille lapsille ry:n vuosikokous, jonka yhteydessä järjestetyllä luentopäivällä luennoitiin mm. uudesta lastensuojelulaista ja Suomen Lastensuojelun ja Nuorisohuollon Keskusliiton toimintaohjelmasta.

 

Pääsiäispyhinä vietettiin Settlementtipäiviä yli 200 hengen voimin. Ohjelmaan kuului mm. luentoja Säätytalolla ja Työväentalolla, runsasohjelmainen yhteinen illanvietto sekä kirkkomusiikkijuhla Johanneksen kirkossa.

 

Suomen Lastenhoitoyhdistys ry:n kerrottiin uusineen johtokuntaansa Helsingissä maaliskuun 21. päivänä pidetyssä vuosikokouksessa. Yhdistys ylläpitää Helsingissä kolmea lastenkotia, kahta lastenseimeä ja ”laitosta äitejä ja pikkulapsia” varten. Yhdistyksen vuosimenojen kerrottiin nousseen 1 374 649 markkaan (419 126,12 euroon).

 

Sosiaaliministeriön huoltoasiainosaston nuoremmaksi hallintosihteeriksi ilmoitettiin tulleen valituksi valtion tapaturmatoimiston sihteeri, lakitieteen kandidaatti, varatuomari Sylvi Aune A. Mäkinen-Ollinen.

 

29. maaliskuuta täytti 65 vuotta Helsingin Raajarikkoisten Huoltolaitoksen johtajatar, neiti Ida Paaso. Monien laitoksen kasvattien mainitaan muistelevan kiitollisin mielin neiti Paasoa, joka Huoltolaitoksen apulaisjohtajattarena vuodesta 1919 ja vuodesta 1936 lähtien laitoksen johtajattarena. Myös vuonna 1918 Suomeen saapuneiden, työlaitokseen sijoitettujen saksalaisten apujoukkojen mainitaan säilyttävän mielissään aina ”kuva yksinkertaisesta ja vaatimattomasta Ida Paasosta, joka itseään ajattelematta on tehnyt niin suuriarvoista työtä heidän hyväkseen”.

 

Pelastusarmeijan sosiaalisihteerin, eversti Hilma Randelinin kerrottiin kuolleen maaliskuun 26. päivänä. Yli 40 vuotta Pelastusarmeijan piirissä toimineen Randelinin ”tarmon ja aloiterikkauden näkyviksi todisteiksi” luetaan mm. vasta valmistunut Yhteiskunnallisen työn keskustalo Helsingissä, vanhainkoti Iltala, Pukinmäen tyttökoti ja Malmin lastenseimi.

__________________________________________________________

Uutta ulkomailta

 

Kansainvälisen lastensuojeluyhtymän kongressi ilmoitettiin pidettävän Frankfurt am Mainissa 12.–18. kesäkuuta. Seuraavien aiheiden ilmoitetaan ”joutuvan käsittelyn alaisiksi”:

• Lapsi tarkastettuna valtion rahavarojen, verotuksen sosiaalivakuutuksen kannalta.
• Aikaisiin todetun ja heti käsittelyn alaiseksi joutuneen raajarikkoisen lapsen huolto.
• Milloin lainopilliset toimenpiteet ja valtion laitokset täydentävät vanhempain lapsille antamaa huolenpitoa?
• Hyöty sosiaaliselta ja kasvatukselliselta näkökannalta, kun kaupunkilaislapsi siirretään maaseudulle.

 

Tammikuun 1. päivänä Tanskassa voimaan tulleesta uudesta aviottomia lapsia koskevasta laista ilmoitettiin. Lain mukaan aviottomilla lapsilla on sama oikeus vanhempiinsa kuin avioliitossa syntyneilläkin. 18-vuotiaana hän voi päättää, haluaako isänsä vai äitinsä nimen.

 

Kööpenhaminan lastentarhaseminaarin kahden opettajan ja 28 oppilaan kerrottiin saapuvan opintomatkalle Suomeen Vapun tienoissa. Vieraat seuraavat opetusta Ebeneser-seminaarissa ja tekevät käyntejä Helsingin lastentarhoihin.