Helmikuu 1938

 

"Rohkeus ei ole pelon puutetta, vaan pelon hallintaa."

Rudyard Kipling (1865–1936)

 

Uusi lastensuojelulaki

 

Lastensuojelunylitarkastaja J. H Tunkelo kirjoittaa vuoden voimassa olleen lastensuojelun vaikutuksista, mutta muistuttaa, ettei kovin yksityiskohtaisesta esityksestä ole kysymys, sillä ”eihän tätä kirjoitettaessa ole ainoaakaan huolto- tai lastensuojelulautakunnan vuosikertomusta käytettävänä”.

Yleishavaintona hän toteaa, että ”siitä syvään juurtuneesta käsitystavasta, joka on köyhäinhoitolain mukaisen toiminnan ajoilta vakiintunut, näyttää uuteen, syvempään sekä yksityiskohtaisempaan siirtyminen vaativan huomattavan ajan”.

Tämä näkyy esimerkiksi ”lapsen erottamispäätöksiä” tehtäessä:

”On melkein tuskastuttavaa tarkastaa sellaisia alistuspäätöksiä, joiden teossa ei ole lainkaan varteenotettu lastensuojelulain ja -asetuksen yksityiskohtaisia määräyksiä esim.:

• erikoisjäsenten mukanaolosta
• vanhempien saapuville kutsumisesta
• luotettavien lisäselvitysten hankkimisesta
• päätösten julistamistavasta
• suljetuin ovin kokouksen pitämisestä jne.”

Tunkelo muistuttaakin, että lain määräämät seikat on otettava huomioon, eivätkä ne ole tarkoitettu monimutkaistamaan viranomaisten työskentelyä.

Uuden lain velvoittamia ilmoituksia kotien kasvatusolosuhteiden epäkohdista on vuoden aikana tullut vähän. Tähän olisi kuitenkin aihetta, sillä ”tarkastettaessa niitä syitä, joiden nojalla lapset on täytynyt erottaa vanhemmistaan, todetaan, että syy on vanhemmissa ja aivan ylivoimaisesti”.

 

Puutetta määrärahoista

 

Tunkelo nostaa esille myös sijaiskotien tarpeellisuuden ja huomauttaa, että ”uusille kodeille asetetut vaatimukset näyttävät kohottaneen yksityiskotisijoituksen tasoa huomattavasti”. Myös laitosten hoitopaikkojen kysyntä on lastensuojelulain johdosta noussut huomattavasti.

 

Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten tilanne on parantunut uuden lain myötä.

 

Jos lain vaikutuksia tarkastellaan määrärahojen suhteen, niin Tunkelon käsitys ei ole kovin valoisa.

Kaikesta huolimatta vaikutelma lain ensimmäisestä vuodesta on myönteinen:

”Olemme paljon laiminlyöneet ja lupaavaa ihmiselämää hukanneet, kun ei aikaisemmin ole tällaista lakia” ollut.”

 

__________________________________________________________

 

Tylsämielisyyden syistä

 

Mielitautiopin ylilääkäri ja Lapsi ja Nuoriso -lehden toimituskunnan jäsen Sven Donner käsittelee artikkelissaan vajaaälyisyyden syitä, joista hän erottaa sisäiset ja ulkoiset syyt.

Sisäsyntyinen syy pohjautuu hänen mukaansa ”aivovajavaisuuteen”, jonka aiheuttaja on perinnöllisyys. Perinnöllisistä syistä johtuvia vajaaälyisyys tapauksia esiintyy Donnerin mukaan suhteellisen vähän.

Suurempi merkitys onkin ulkoisilla syillä kuten aivovahingoittumisilla ja aivotaudeilla.

(Jatkuu seuraavassa numerossa…)

 

 

Sven Donner oli oli koulutukseltaan psykiatri ja toimi monessa sairaalassa ylilääkärinä uransa aikana. Hän oli yksi pisimpään vaikuttanut suomalainen partiopersoona: partionimiltään Svenkka ja Svenkku. Hän kiinnostui partiosta jo vuonna 1911 ja toimi myöhemmin hän toimi Suomen Partiopoikajärjestön puheenjohtajana ja hänet kutsuttiin kunniapartiolaiseksi.

 

__________________________________________________________

 

Lastentarhatoimintaa Tampereella

 

Tampereen lastensuojelutyönjohtajan ja Lapsi ja Nuoriso -lehden toimituskunnan jäsenen Alpo Lumpeen artikkelissa Lastentarhatoimintaa Tampereella 30 vuotta luotsataan Tampereen lastentarhojen toimintaa vuosisadan alkuvuosista lähtien. Vuonna 1907 perustetun Tampereen Lastenhoitoyhdistyksen työlle oli tarvetta:

”Mainittakoon vain, että vuosisadan vaihteessa kuoli kaupungissa ensimmäisellä ikävuodella jopa joka kolmaskin lapsi.” 

 

Maitopisara

 

Yhdistys muun muassa jakoi lapsille maitoa Pariisista kopioidun Maitopisara-toiminnan myötä ja perusti lastenseimen. Vuonna 1908 yhdistys perusti ensimmäisen lastentarhan, jonne kaikki halukkaat lapset eivät mahtuneet.

Toinen lastentarha perustettiinkin jo 1912. Lopulta yhdistys ylläpiti kuutta laitosta ja Lumpeen mukaan ”yhä useammin heräsi ajatus siirtää laitokset kunnan turvalliseen huostaan”.

Vuonna 1922 laitokset siirtyivätkin lopullisesti kaupungille. Lumme muistaa ”kasvatuskysymyksiä harrastaneita henkilöitä” kiitollisuudella:

”Uhrautuvin mielin he ovat työtä tehneet. Tampereen lastenhoitoyhdistyksellä on ollut onni omata aikoinaan sellaisia opettajavoimiakin kuin sittemmin lastentarhatyön kärjessä seisseet tarkastajat Sulo Varhenmaa ja Elsa Borenius. Nykypolven työssä oleville he ovat kauniina ja velvoittavana esimerkkinä”.

 

__________________________________________________________

 

Mielenkiintoinen eduskunta-aloite

 

Eduskunnalle jätettiin keväisen istuntokauden alkaessa toivomusaloite, joka koski ”huoltotyöntekijäin koulutuskysymyksen järjestämistä”. Siinä käsitellään edellisvuonna voimaan tulleen huoltolain mukana tuomien uusien toimialojen asemaa ja työntekijöiden koulutusta.

Koska ”sellaiseen laajaan avohuollon alaan kuin kuntien huoltotarkkaajien ja huollonjohtajien työ ei ole vielä tarjolla tyydyttävää teoreettis-käytännöllistä valmistusta” uudet huoltotyöntekijät tarvitsevat ”oikean yhteiskunnallisen ajattelun ja taloudellisen näkemyksen pohjaksi monipuolista ja syvällistä yhteiskunnallista tietoa”.

Lehti ehdottaa, ”että hallitus tutkituttaisi, miten huoltotyöntekijäin koulutus maassa olisi järjestettävä, huomioon ottaen myös korkeakoulusivistyksen saaneiden mahdollisuuden antautua entistä enemmän huoltotyön alalle.”

 

__________________________________________________________

 

Äitien ravinnosta

 

Suomen yleisradion yhdessä maataloushallituksen kotitalousosaston kanssajärjestämästä ravinto-opillisesta luentosarjasta uutisoitiin yksityiskohtaisesti.

Helmikuusta maalikuuhun kestävän sarjan aiheiksi mainittiin mm.

• vitamiinien vaikutustavat
• äitien ravinnon vaikutus seuraaviin sukupolviin
• maidon säilytyksen ja käsittelyn vaikutus C-vitamiineihin.

_______________________________________________________

 

Kotimaan kuulumisia

 

• Lastentarhojen 30-vuotismuistohetkeä vietettiin Tampereella Kyttälän lastentarhassa 27.1.1938. ”Vaatimattomassa juhlatilaisuudessa” olivat läsnä sosiaalinen kaupunginjohtaja, lastensuojelulautakunnan jäsenet, lastentarhanopettajia ja lautakunnan toimihenkilöitä.
• Suomen Sairaanhoitajataryhdistys vietti 40-vuotisjuhliaan Helsingissä järjestämällä yleiskokouksen. Vuonna 1987 perustetun yhdistyksen puheenjohtajana toiminutta vapaaherratar Sophie Mannerheimiä kiitettiin hänen uraauurtavasta toiminnastaan sairaanhoitajatarkoulutuksen kehittämiseksi.
• Valtion uuden lastensairaalan perustus- ja rakennustöiden ilmoitettiin alkavan vuoden alussa. Noin 180 potilaspaikkaa sisältävän sairaalan kerrotaan valmistuvan vuoden 1939 aikana. Sairaalan rakennuskustannuksiin on eduskunta myöntänyt seitsemän miljoonaa markkaa (n. 1 180 000 euroa)
• Suomen Punaisen Ristin Satakunnan piirin tarkastavan terveyssisaren virkaan ilmoitettiin nimitetyn terveyssisar Sylvi Larmas.
• Sosiaaliministeriön myönsi varoja ehkäisevää lastensuojelua varten toimiville laitoksille. Eduskunnan myöntämästä kolmen miljoonan markan (n. 500 000 euron) avustuksesta jaettiin rahaa muun muassa Tiutisen lastentarhan kannatusyhdistykselle Kotkassa, Orpokotiyhdistys Siunaukselle ja Riutulan orpokodille Inarissa.

__________________________________________________________

 

Uutta ulkomailta

 

Göteborgissa oli tammikuussa meneillään kuusi viikkoa kestävä kurssi ”älyllisesti vajaamittaisten ja vaikeasti käsiteltävien” lasten parissa työskenteleville lastensuojeluntyöntekijöille ja opettajille.